yle.fi-etusivu

Istumatyö tappaa, vaikka himoliikkuisit vapaalla – Istumisen vähentämiseksi kansalliset suositukset

Lähes 80 prosenttia suomalaisen päivästä kuluu istuen, seisten tai maaten. Yli seitsemän tunnin yhtäjaksoinen istuminen on merkittävä terveysriski: edes rankka liikunta työpäivän päätteeksi ei poista siitä aiheutuvia haittoja. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänään kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi.

Kotimaa
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Istumisen kansanterveydellisiin haittoihin havahduttiin viisi–kuusi vuotta sitten. Tutkimusten valossa istuminen näyttäytyy samankaltaisena terveysriskinä kuin tupakointi tai ylipaino.

Paljon istuvalle kertyy helposti ylimääräisiä kiloja ja sitä myötä liuta muita ongelmia: valtimosairauksia, tyypin 2 diabetesta ja lopulta ennenaikainen kuolema.

Mutta kuinka monta tuntia istumista päivässä on liikaa?

Siihen sosiaali- ja terveysministeriön tänään julkaisemat istumissuositukset eivät anna yksiselitteistä vastausta.

– Tutkimustietoa istumisesta tulee koko ajan niin paljon, että tieto melkein tuplaantuu puolessa vuodessa. Siksi emme halunneet antaa tarkkoja tuntimääriä, sanoo yksi suositusten laatijoista, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Staattisuuden siemen kylvettiin jo toisen maailmansodan jälkeen

Yleisenä rajapyykkinä pidetään kuitenkin seitsemän tunnin rajaa, jota päivittäinen istuma-annos ei saisi ylittää. Jo kahdeksan tunnin istuttu työpäivä nostaa kuolemanriskiä 15 prosentilla vähän istuviin verrattuna.

Fyysisen kunnon rapautuminen alkoi jo toisen maailmansodan jälkeen, kun suomalaiset tuskastuivat siihen, että arjesta selviäminen vaati kohtuuttomia ponnisteluja. Torppa lämpeni puilla ja pyykit saatettiin pestä avannossa.

Arkea helpottavat keksinnöt ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, missä jamassa olemme nyt. Työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt 1970-luvulta lähtien.

– Arki on kokonaisuutena aivan liian passiivista. Normaali automaatio on se, että haemme allemme tuolin ja istumme. Se automaatio pitäisi rikkoa ja seisoa aina, kun tekeminen ei istumista vaadi, Tommi Vasankari sanoo.

Muutoksia kaivataan myös kouluihin, päiväkoteihin ja hoitolaitoksiin

Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset kattavat kaikki ikäryhmät ja suositukset ulottuvat myös kaupunki- ja tilasuunnitteluun.

Suositusten mukaan rakennusten suunnittelussa ja ja sisustuksessa täytyisi ottaa huomioon esteettömyys ja fyysisesti aktiivisten valintojen suosiminen. Julkisissa tiloissa täytyisi olla mahdollista asioida myös seisten.

Liikettä tulisi lisätä myös päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakodeissa. Istuminen alkaa jo lapsuudessa.

– Jo seitsemänvuotiaiden tyttöjen on havaittu istuvan saman verran kuin parikymppisten aikuisten. Liiallista istumista pitäisi alkaa kartoittamaan kouluterveydenhuollossa ja osana työterveystarkastuksia. Nykyteknologia mahdollistaa istuma-ajan mittaamisen, joten teknologia, joka meitä istuttaa, voidaan siis myös valjastaa istumisen vähentämiseen, Vasankari sanoo.

– Kouluissa olisi hyvä ottaa huomioon se, että liike edistää oppimista. Oppimisvaikuksista kärsivät lapset saattavat oppia esimerkiksi kertotaulun helpommin liikkeen kautta, Tommi Vasankari sanoo.

Istumisesta yhteiskunnalle miljardikulut

Vaikeinta saattaa olla käsittää se, että pitkiä istumajaksoja ei voida kompensoida edes raskaalla liikunnalla. Parin tunnin juoksulenkkikään ei kompensoi istuttua työpäivää. Sen sijaan istumisen tauottamisesta on hyötyä.

Työnantajien kannattaisi kiinnittää asiaan huomiota siksikin, että istumisen aiheuttamat sairauskulut ja työtehon laskun aiheuttamat kustannukset ovat vuositasolla miljardiluokkaa.

– Joillakin työpaikoilla kävelykokoukset ja pystypöydät ovat jo arkea, Tommi Vasankari sanoo.

Ensimmäisenä istumiseen liittyviä suosituksia ovat antaneet vuoden parin sisällä Australia ja Kanada. Suomi on Euroopassa ensimmäisiä, joka on laatinut suositukset kaikille ikäryhmille.

– Maissa, joissa suositukset on jo annettu, on alettu keskustelemaan istumisen haitoista. Varsinaisia tuloksia voidaan alkaa tutkia vasta kolmen–viiden vuoden kuluttua, Vasankari sanoo.