Rastaat nokkivat marjanviljelijän tilipussia – hämeenkoskelaistilalla apuun tulee aseen sijaan haukka

Räkättirastaat piinaavat viljelijöitä erityisesti alkukesällä, kun ruokaa on luonnossa niukasti saatavilla. Lintuja koetetaan torjua ampumalla, verkoilla ja karkottimille. Hämeenkoskelaisella marjatilalla rastaita pitää kurissa niiden luonnollinen vihollinen.

Kotimaa
Tuulihaukka.
Asko Hauta-Aho

Kaikki marjatilalliset eivät halua ampua rastaita. Hämeenkoskelaisella Tuloiselan marjatilalla käydään räkättisotaa luonnon omilla aseilla.

Tilalle on houkuteltu pesimään tuulihaukka, joka pelottelee räkättirastaita matkoihinsa.

– Tuli lintuharrastaja, puhuttiin räksistä ja myyristä ja hän ehdotti tätä. Päätimme kokeilla, kertoo Katriina Tuloisela.

Tuulihaukalle rakennettiin pesäpaikaksi laatikko ja jo seuraavana keväänä pesään ilmaantui asukas.

Tuulihaukka on vähentänyt räkättirastaiden määrää, mutta marjatilallinen ei silti voi olla aivan huoleti.

– Ensimmäiset marjat ovat arvokkaita, kun niitä tulee vähän ja niitä odotetaan kiivaasti. Räksät ovat todella suuri harmi. Konstit ovat vähissä.

Räkätit ahmivat arvokkaat alkukesän mansikat

Marjoja varastelevat räkättirastaat ovat iso riesa viljelijöille, ja sen takia lintuja ammutaan tuhansittain joka vuosi.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiainen kertoo, että moni viljelijä ei näe muutakaan ratkaisua lintuongelmaan.

Ensimmäiset marjat ovat arvokkaita, kun niitä tulee vähän ja niitä odotetaan kiivaasti.

Katriina Tuloisela

– Lintujen ampuminen on monelle ykkösvaihtoehto, se on ainoa riittävän toimiva vaihtoehto. Nämä ovat kuitenkin aika pieniä määriä, ne eivät vaikuta lintukantoihin.

Eniten linnut kärkkyvät varhaismarjoja. Mansikan pääsatokaudella lintuja on viljelijöiden riesana jo vähemmän, kun luontokin alkaa tuottaa niille kunnolla ravintoa.

– Sellaiset yksittäiset viljelmät, jotka ovat isojen metsäalueiden keskellä, ovat suressa vaarassa. Siellä on paljon pesimäpaikkoja ja ruoka keskittyy yhteen paikkaan, sanoo Ruutiainen.

Tuuli vie rastasverkon, äänipelotteet vaarantavat naapurisuhteet

Lintuja voi tiloilla ammuskella käytännössä hyvin aikaisin aamulla tai myöhään illalla, kun poimijat ovat poistuneet viljelmiltä. Ruutiaisen mukaan marjatiloilla kokeillaan kaikki keinot.

On yritetty kaikenlaisia pelotteita, esimerkiksi haukan kuvia, mutta niihin linnut tottuvat muutamassa päivässä.

Ismo Ruutiainen

– Yksi toimiva ratkaisu ovat rastasverkot, mutta ne ovat työläitä. Ne pitää ottaa pois poiminnan ajaksi ja ne takertuvat marjoihin. Myrskyssä ne voivat lentää tiehensä.

– On yritetty kaikenlaisia pelotteita, esimerkiksi haukan kuvia, mutta niihin linnut tottuvat muutamassa päivässä. Äänipelotteista taas eivät naapurit tykkää.