Metsän tärkein kasvi kaipaa kosteutta ja vähän valoa

Mustikat tarjosivat tänä vuonna auliisti kukintoja pölyttäjähyönteisille. Kimalaisia pörräsi, mutta niille olisi ollut hommia enemmän kuin ne ehtivät hoitaa. Monet muut hyönteiset eivät pystyneet lentämään sateiden ja tuulien takia. Mustikan raakileita on nyt siis vähemmän kuin kukintoja oli.

luonto
Mustikan raakileita metsässä.
Yle

Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo tutkii parhaillaan varputason kasvustoja ilomantsilaisessa metsässä. Viime viikolla hän kävi tarkistamassa kolme koeruutua Etelä-Pohjanmaalla. Alavudella, Lapualla ja Nurmossa mustikan kukinta on ohi ja raakileet ensimmäisessä vaiheessa.

– Raakileita on kohtuullisesti, mutta enemmänkin voisi olla. Pölyttäjiä ei ehkä ole ollut tarpeeksi ja se voi laskea satoennustetta, sanoo Salo.

Tilanne on sama eri puolilla Suomea. Kylmyys, tuuli ja sateet ovat haitanneet monia lentäviä hyönteisiä. Kaikki hyönteiset eivät ole lentäneet juuri silloin, kun olisi pitänyt. Mustikka kukkii 6-10 päivää, johon lentäminen ja pölyttäminen pitäisi ajoittaa.

– Kimalaisia on ollut kohtuudella, mutta työsarkaa olisi ollut suuremmalle määrälle, toteaa Salo.

Lopullinen tieto kukintojen ja raakileiden eroavuuksista saadaan parin viikon sisällä, kun eri puolilta Suomea sijaitsevista koeruuduista tulevat tulokset.

Mustikka ja Salo toivovat kosteutta

Tällä hetkellä mustikan satoennuste on "kohtuullinen". Heinäkuun säiden toki pitää vielä onnistua mustikan kannalta. Eikä se onnistuminen tarkoita samaa aurinkoisia lomasäitä odottavalle ihmiselle.

Ihmiset haluavat grillata itseään, mutta silloin mustikka itkee metsässä

Kauko Salo, metsäntutkija

Kypsymisvaiheessa mustikka tarvitsee runsaasti kosteutta.

– Ei tarvisi hellejaksoja olla silloin. Ihmiset haluavat grillata itseään, mutta silloin mustikka itkee metsässä. Ja minä kuulun niihin, jotka ovat mustikan puolella, naurahtaa Salo.

– Toki aurinkoisiakin päiviä pitää olla, mutta mustikka on sopeutunut viileään ja kosteaan ilmastoon.

Sen verran hitaasti kasvukausi on lähtenyt liikkeelle, että mustikan sato valmistuu ehkä noin viikon normaalia myöhemmin. Sama koskee puolukkaa, joka ei vielä edes kunnolla kuki.

Herkkä mustikka tarvitsee puiden suojaa

Kauko Salo kohahdutti joskus suomalaisia julistamalla, että mustikka on metsän tärkein kasvi. Edelleen hän pitää mustikan puolia.

– Jos ajatellaan metsän ekosysteemin kannalta, mustikka on erittäin tärkeä ravintokasvi. Sitä käyttävät monet nisäkkäät ja esimerkiksi metsäkanalinnut. Ihminen voi pärjätä ilman, mutta monelle muulle lajille se on erittäin tärkeä, painottaa Salo.

Mustikan tulevaisuus ei ole ihan itsestäänselvyys. Sen tuottokyky ei Salon mukaan ole laskenut, mutta pinta-ala on jopa puolittunut viime vuosikymmenien aikana. 1950-luvulla mustikan peittävyys oli vielä 16%, nyt se on noin 8%.

Mustikka on kärsinyt rakentamisesta ja metsien pirstaloitumisesta. Eikä herkkä kasvi kestä isompia hakkuita. Puolukka esimerkiksi pystyy kasvamaan ja tuottamaan marjaa avohakkuualueillakin, mutta mustikka ei kestä paahdetta ja kuivuutta.

– Avohakkuun jälkeen voi mennä 10 tai jopa 20 vuotta, ennen kuin mustikka voi taas tuottaa marjaa. Sen sijaan on tutkittu, että harvennushakkuu voi olla hyvä mustikalle. Se ei ole täysin varjokasvi, vaan se tykkää valon lankeamisesta maahan, luonnehtii Salo.