1. yle.fi
  2. Uutiset

Atte on satojen saunavastojen mies: Näin teet aidon savolaisen vastan!

Itäsuomalaiset vastovat, kun taas lännessä vihdotaan. Osa suomalaisista vannoo rauduskoivun nimeen ja osa suosii eritoten hieskoivua. Joku sitoo kumilenkillä kun taas toinen kiinnittää vastansa koivunoksalla. Koulukuntia saunavihdan ympärillä riittää, mutta tässä yhdet ohjeet täydellisen vastan rakentamiseen.

luonto
Saunavasta kivellä.
Tarja Nyyssönen / Yle

Mikkeliläinen Atte Kakriainen on satojen vastojen mies. Nyt liki 90-vuotias herra oppi saunavastan teon jo pikkupoikana äidiltään.

– Entisaikaan maalaistalossa sauna lämpisi useamman kerran viikossa, ja kesäisin me aina vastalla kylvettiin. Naiset vastoja ennen muinoin tekivät.

Kakriaiselle saunavasta on nimenomaan vasta. Ja paras vasta syntyy rauduskoivusta.

Rauduskoivun lehti
Rauduskoivun tunnistaa röpelöreunaisesta lehdestä ja karheasta kuoresta. Tarja Nyyssönen / Yle

– Tekeehän jotkut vastoja suokustakin, mutta sen lehdet liimaantuvat ikävästi ihoon, mies tokaisee hieskoivuun viitaten.

Puheesta ja otteista huomaa, että vastoja on näissä käsissä pyöritelty. Hieskoivua sanotaan suokuksi ja koivunoksat ovat vastaksia. Kokenein ottein Atte Kakriainen katkoo nuoren koivun oksia syliinsä.

– Hakkuuaukioilta löytyy yleensä parhaat saunavastatarpeet. Siellä kasvaa nuoria rauduskoivuja, jotka ovat notkeavartisia.

Sen verran Kakriainenkin hieskoivulle antaa periksi, että jos rauduskoivua ei ole tarpeeksi saatavilla, voi hieskoivua laittaa vastan keskelle muhkeutta antamaan.

– Mutta päällimmäiset oksat joka suuntaan ovat rauduskoivua. Ja niin että lehden mattapinta on päälle päin, kiiltäväpinta tarttuu helpommin ihoon kiinni.

Ei liian pöyhkeä, mutta sopiva

Atte Kakriainen aloittaa vastan tekemisen keräämällä tarpeeksi vastaksia. Koivu ei kärsi pienten oksien katkomisesta, mutta ilman maanomistajan lupaa ei oksia saa mennä nykimään.

– Sitä ei tarvitse maanomistajan pelätä, että saunavastatarpeita hakevat pilaisivat puut. Mutta kohteliastahan se on kysyä lupa oksien ottamiseen.

Kun oksat on kerätty, on aika istahtaa alas ja ryhtyä kokoamishommiin. Kakriainen kokoaa toiseen käteensä sopivan kokoisia oksia. Nyt

Atte Kakriainen ja saunavasta.
Atte Kakriainen on tehnyt elämänsä aikana satoja saunavastoja. Tarja Nyyssönen / Yle

rauduskoivua ei ole tarpeeksi ja väliin laitetaan hieskoivuakin. Varsista katkotaan enimmät oksat ja lehet pois, mutta täysin lehdettömän ei saunavastan varren tarvitse olla.

– Jotkut tykkäävät että käsikahva on ihan sileä, mutta minun mielestä se on pehmeämpi, jos siihen jättää vähän lehtiä.

Saunavastan kokoaminen on kuin kukkakimpun tekemistä. Kakriainen muistuttaa, ettei vasta saa olla liian pöyhkeä. Tässäkin on toki koulukuntia.

– Jotkut tekevät semmoisia pitkiä, kapeita vastoja. Minun vastat ovat yleensä tällaisia maltillisen kokoisia, pyöreitä ja käteen sopivia.

Sitominen on tärkeintä

Kun vastaksia on koottu kämmenelle niin, että sormet taipuvat vielä mukavasti varren ympäri, on aika suunnitella vastan sitomista. Atte Kakrianen sitoo vastat aina koivunoksalla.

– Kyllähän ne jotkut kumilenkeillä laittavat näitä kiinni, mutta parhaiten sen saa sidottua nuorella, notkealla hieskoivun oksalla.

Saunavastan varsi.
Tarja Nyyssönen / Yle

Sitomista varten hieskoivun oksaa pyöritellään vastakkaisiin suuntiin, jotta siihen tulee sitkeyttä, eikä oksa katkea sitomisen aikana. Kakriainen pitää toisella kädellä kiinni oksasta ja pyörittää toisella kädellä tottunein ottein. Oksan kuori alkaa irrota kierteen voimasta, mutta se ei haittaa.

– Liukashan se on käsitellä, tuore kuorittu koivunoksa, mutta siihen tottuu, Kakriainen nauraa ja jatkaa pyörittelyä.

Kun vitsa on pyöritelty, on aika sitoa vastakset yhteen. Tähänkin on useampia tyylejä, mutta Kakriainen suosii tapaa, jossa vitsa pujotetaan ensin käsisijan läpi. Oksan pää jää näkyviin niin, että se taivutetaan lopulta käsisijan ympärille taivutettavan vitsan alle.

Saunavastan sitoiminen.
Tarja Nyyssönen / Yle

– Napakasti pitää sitoa, jotta se kestää kylpemistä. Pari kolme kierrosta kieritetään vitsaa käsisijan ympäri ja sitten taas laitetaan kerran oksien välistä vitsa.

Jos sitomisvitsa on liian lyhyt, voi sitomista jatkaa toisella pyöritetyllä vitsalla. Kun käsisija tuntuu napakalta, voi vitsan päätellä pyörittämällä oksien väliin. Vasta viimeistellään katkaisemalla ylimääräiset terävät oksien päät kirveellä tai terävällä puukolla.

– Velipoika oli niin taitava, että se teki vielä ripustuslenkinkin vastoihin, mutta minä en niitä yleensä ole taitelillut, satojen vastojen mies Atte Kakriainen nauraa.

Hyvä vasta on kestävä

Entä kuinka sitten vastaa käytetään? Tuore vasta on hyvä kostuttaa ennen kuin ryhtyy vastomaan.

Saunavastan sitominen.
Tarja Nyyssönen / Yle

Kansanviisauden mukaan vastominen eli vihtominen pitää aloittaa päästä ja edetä ajamalla taudit pois varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleen.

– Hyvin tehty vasta kestää useammankin saunomiskerran. Mutta jos talveksi haluaa vastoja talteen, on nyt hyvä aika ryhtyä urakkaan. Juhannukselta pari kolme viikkoa on sopiva aika kuivattaa vastoja, silloin niissä kestää parhaiten lehdet kiinni.

Lue seuraavaksi