Nainen, tällä koulutuksella särjet lasikaton

Suomessa yritysjohtajilta edellytetään miehille tyypillisempää teknistä koulutusta. Tämä on suomalainen ilmiö verrattuna muihin EU-maihin. Naisen reittiä huipulle tasoittaa myös hakeutuminen uran alusta asti rahan teon ytimeen eli liiketoiminnan johtotehtäviin, paljastaa Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä selvitys.

talous
Miehiä puvut päällä.
Tuomas Marttila / Lehtikuva

Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen eli TASURI-hankkeen tilastoselvitys ja rekrytointitutkimus osoittavat, että Suomessa johtajilta edellytetään yhä tietynlaista, miehille tyypillisempää urapolkua ja teknillistä koulutustaustaa.

– Rekrytoinneissa laitetaan suuri painoarvo sille, että hakija on toiminut urallaan juuri tietyissä tehtävissä kuten toimitusjohtajana ja käynyt läpi ennalta määritellyt vaiheet urallaan läpi. Toimitusjohtajataustaisia naisia on kuitenkin edelleen harvassa, sanoo Tuija Koivunen Tampereen yliopistosta.

Naisten osumista valintahaaviin vaikeuttaa sekin, että naisten urapolut ovat yleensä toisenlaisia kuin miesten.

Naisille on tarjottu jo uran alusta asti vähemmän vaativia tehtäviä ja toisaalta naiset toimivat etupäässä tukitoiminnoissa, kuten viestintä-, henkilöstö-, lakiasiain- tai talousjohtajana, mutta harvemmin liiketoiminnan johdossa. Tämä voi estää naisten etenemistä toimitusjohtoon ja hallituksiin.

Valtaosalla ylimmän johdon naisista oli kaupallinen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus, miehillä useammin teknisen alan koulutus.

– Ylimmässä johdossa työskentelevät naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet, keskijohdossa vastaavaa eroa ei ole. Päästäkseen ylimpään johtoon naiset näyttävät tarvitsevan korkeampaa koulutusta kuin miehet, arvioivat puolestaan erikoistutkija Marjut Pietiläinen ja yliaktuaari Miina Keski-Petäjä Tilastokeskuksesta.

Tutkijoiden mukaan yritysten olisi kuitenkin kannattavaa hyödyntää paremmin naisten monipuolisia koulutusvalintoja ja urapolkuja. Tasa-arvon edistäminen kohentaisi tutkijoiden mielestä myös yritysten julkisuuskuvaa työnantajana.

Naiset huipulla valtionyhtiöissä

Naisten osuus ylimmässä johdossa on kasvanut viime vuosina ja etenkin valtio-omisteisissa yhtiöissä. Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus oli 23 prosenttia, listaamattomien yhtiöiden 19 prosenttia ja valtio-omisteisten yhtiöiden 39 prosenttia vuonna 2013.

Pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus jäi alle 18 prosentin vuonna 2013. Sen sijaan valtio-omisteisten yhtiöiden johtoryhmissä naisia oli 26 prosenttia.

Toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina naisia oli vuonna 2013 hyvin vähän ja hekin useimmiten valtio-omisteisen yhtiön huipulla.

Tilastoselvitys "Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa" antaa uutta tietoa naisten ja miesten edustuksesta yritysten ylimmässä johdossa ja keskijohdossa. Pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden lisäksi tarkastelun kohteena olivat ensi kertaa myös suurimmat listaamattomat yhtiöt.

Tutkimus "Sukupuolten tasa-arvo yritysten ylimmän johdon rekrytoinneissa" puolestaan tuo uutta tietoa yritysten johdon rekrytointikäytännöistä ja suorahakukonsulttien toiminnasta.