Etälääkärit tulevat vanhustenhoitoon – 30 potilasta päivässä on lääkärin lähipäivän urakka

Vanhustenhoidossa on saatu aikaan merkittäviä säästöjä vastuulääkäripalvelun ansiosta. Palvelua tarjoaa yksityinen terveyspalveluyritys. Helsinkiläiset lääkärit tarjoavat puhelimitse ympärivuorokautisen lääkärituen vanhusten palveluasumisen yksiköihin eri puolille maata. Säästöjen ansiosta toimintamalli on herättänyt myönteistä huomiota, mutta myös kysymyksen, riittääkö se, että vanhukset tapaavat lääkärin vain neljä kertaa vuodessa.

Kotimaa
Etälääkäri kuulee iäkästä naista tämän huoneessa palvelukodissa.
Kotirannan palvelutalon asukas Maija Ellfolk tapaa lääkärinsä Kaisu Hämäläisen. Mukana on myös omaisena Birgitta Ehnroth.Juha Kemppainen / Yle

Vaasa on yksi niistä kunnista, jotka ovat päätyneet ottamaan käyttöön vanhusten asumispalveluyksiköihinsä vastuulääkärimallin. Terveyspalveluyritys Doctagonin vastuulääkäri Kaisu Hämäläinen on Vaasan Kotirannan palvelutalon lääkäri. Talossa on 60 asukasta, he kaikki ovat Hämäläisen "omia" potilaita.

– Tämä talo avattiin vuosi sitten ja nyt olen käymässä täällä viidettä tai kuudetta kertaa. Voi sanoa, että varsinkin talon alkuperäiset asukkaat alkavat olla jo hyvin tuttuja, kertoo Hämäläinen.

Hän käy Helsingistä Vaasassa neljä kertaa vuodessa. Kotirannan palvelutalon asukkaat Hämäläinen tapaa kahden päivän aikana. Osalle potilaista tehdään tarkempi tutkimus, osan kanssa riittää tilanteen päivittäminen.

– Joskus olen täällä 12 tuntia, joskus saattaa selvitä yhdeksällä tunnilla niin kuin eilen. Jokainen potilas tavataan. Jos joukossa on uusia, heidät tutkitaan tarkemmin.

Yhteydenpito hoituu puhelimella

Kaisu Hämäläisen mukaan potilaan tapaaminen kolmen kuukauden välein riittää useimmiten.

– Sitten joskus on niitä tilanteita, jolloin se ei riitä. Silloin potilas lähtee päivystykseen.

Doctagon tarjoaa ympärivuorokautisen lääkärituen vanhusten palveluasumisen yksiköihin. Hoitajat voivat soittaa Doctagonin päivystävälle lääkärille milloin tahansa. Hämäläisen mukaan soittamisen kynnys on pyritty tekemään mahdollisimman matalaksi. Tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Doctecon vastuulääkäri Kaisu Hämäläinen kuulee ikäihmistä tämän huoneessa Sorsantien palvelukodissa Vaasassa.
Doctagonin vastuulääkäri Kaisu Hämäläinen.Juha Kemppainen / Yle

Päivystyksen lisäksi palvelutalon oma vastuulääkäri on tiiviissä yhteydessä hoitajien kanssa.

– Me teemme puhelimessa kiertoa kerran viikossa. Systemaattisesti käydään kaikki asiat läpi ja hyvin paljon pystytään siinä puehlimessakin tekemään asioita, mm määräämään lääkemuutoksia, katsomaan verikokeiden tuloksia ja sydänfilmejä.

Kaisu Hämäläisen kokemuksen mukaan etälääkärin ei tarvitse olla etäinen tai etäällä.

– Missään aikaisemmassa työssä, jota olen lääkärinä tehnyt, ei ole ollut niin tiivistä tunnetta siitä, että todella tiedän, mitä täällä talossa tapahtuu ja mitä muissa yksiköissäni tapahtuu.

"Omaisena olin välillä vähän ymmälläni"

Toukokuussa julkaistu Aalto-yliopiston selvitys osoitti, että Vaasan kaupunki on saanut aikaan vanhuspalveluissa merkittävät kustannussäästöt vastuulääkäripalvelun ansiosta. Säästöä tuli puoli miljoonaa euroa kymmenessä kuukaudessa. Säästöt syntyivät mm. siitä, että ambulanssikuljetukset ja päivystyksessä käynnit vähenivät olennaisesti, samoin vuodeosastopäivät.

Säästöistä kertovat luvut ovat vakuuttavia, mutta ne eivät yksistään riitä Kristian Lampelle. Lampe on itsekin lääkäri ja tutkija, mutta ottaa kantaa Vaasan vastuulääkärimalliin ensisijaisesti omaisena. Hänen nyt jo edesmennyt omaisensa oli hoidettavana Vaasassa.

– Aikaisemmin meillä oli sellainen tilanne, että oli mahdollista saada vanhus yleensä maksimissaan viikon kuluessa lääkärin katsottavaksi ja arvioitavaksi. Kun lääkäri kävi kolmen kuukauden välein, niin se aikaväli oli hyvin pitkä. Toki siinä oli mahdollisuus välissä hoitajien konsultoida lääkäreitä puhelimitse, mutta kyllä sekä omaisena että lääkärinä olin välillä vähän ymmälläni, että voiko tällaisen asian nyt todella puhelimen päästä hoitaa, kertoo Lampe.

Kristian Lampe toivoo, että ennen kuin etäpalveluita aletaan laajemmin tuoda vanhustenhoitoon, uusien toimintamallien todellisia vaikutuksia vanhusten terveydentilaan tutkittaisiin.

– Saavatko vanhukset lisää elämänvuosia ja elämänlaatua, onko kokemus positiivinen ja keventääkö tämä omaisten taakkaa, listaa Lampe selvitettäviä asioita.

– Sen jälkeen ollaan viisaampia, kun on jotain muutakin tietoa kuin kylmiä numeroita siitä, miten potilaita on siirretty ja missä heitä on hoidettu.

Jonkin verran tutkittu

Vaasassa vastuulääkärimalli on ollut käytössä kohta kolme vuotta. Vaikutuksista vanhusten terveydentilaan ei ole tehty tieteellistä tutkimusta. Vastuulääkäri Kaisu Hämäläisen mukaan hyvä tuntuma on kuitenkin olemassa ja sen mukaan vanhusten vointi on parantunut. Hämäläinen puhuu ennaltaehkäisyn merkityksestä.

– Vahvuus tässä on se, että potilaat tulevat tutuiksi. Me voimme ennakoida asioita. Esimerkiksi tänään täällä olen useilta potilailta vähentänyt verenpainelääkkeitä. Kun me huomataan, että verenpainetaso iäkkäällä ihmisellä on pudonnut ja hän ei enää tarvitse niin vahvaa lääkitystä, niin parempi vähentää lääkettä ennenkuin hän pyörtyy ja kaatuu ja saa lonkkamurtuman.

Porvoossa, jossa vastaavaa vastuulääkärimallia toteutetaan laajemmin, on osoitettu (siirryt toiseen palveluun), että sen lisäksi että syntyi säästöjä myös vanhusten terveydentila koheni ja elämänlaatu parani. Porvoossa vastuulääkärimalli on tuotu myös vanhusten kotihoitoon.