Näkökulma: Sipilän kaksari

Näinä vaikeina aikoina Juha Sipilä (kesk.) korostaa esimerkin voimaa. Pääministerin tiistaista näyttöä on vaikea ylittää. Saman päivän aikana hän pimitti sijoitustensa yksityiskohdat eduskunnalta ja nimitti puoluekaverinsa valtiosihteeriksi, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Pekka Ervasti.

Näkökulmat
Pekka Ervasti
Lassi Seppälä / Yle

Jo jonkin aikaa Suomen tasavallassa on ollut lakisääteinen käytäntö, että ministereiltä vaaditaan selvitys taloudellisesta varallisuudestaan ja sitoumuksistaan. Tämä selvitys käsitellään myös eduskunnassa.

Se päivä oli tällä viikolla. Yleensä ilmoitukset menevät sukkana läpi parlamentin, mutta tällä kertaa oppositio ryhtyi nokertelemaan pääministeri Sipilän tekemää selvitystä. Tai siis vasemmisto-oppositio vaati tarkempaa selvitystä. Kristillisoppositio puolestaan paheksui vasemmisto-opposition puheita.

Taistelevan vasemmiston palavana keihäänkärkenä oli tuore kansanedustaja Timo Harakka (sd.), jonka mielestä pääministeri ei ollut tehnyt riittävän tarkkaa selkoa miljoonasijoituksistaan. Siinä missä useimmat ministerit ovat kirjanneet hämmentävällä pikkutarkkuudella jopa huoneistojensa neliömäärät ja autovippinsä sentilleen, pääministeri kieltäytyy tarkentamasta, millaisin järjestelyin hän on pistänyt miljoonaomaisuutensa korkoa kasvamaan. Sen me tosin teidämme, että pääomatuloa – sitä heikommin verotettua – pääministeri on kuitannut 75 000 euroa vuodessa.

Insinöörismiehenä Sipilä tuntuu tietävän ainakin sen ruotsalais-wallenbergiläisen talousviisauden, että "räntan sover inte" – korko nakuttaa, vaikka duunari viettäisi työehtosopimuksen mukaista viikkolepoa.

Viimeksi kun vilkaisin Suomen perustuslakia, siellä väitettiin, että korkeinta valtaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Pääministerin on hallituksineen nautittava parlamentin luottamusta. Tästä voisi loogisesti päätellä, että jos eduskunnassa halutaan tarkempaa tietoa esimerkiksi pääministerin sijoitustoiminnasta, hän sellaisen selvityksen antaisi.

Sipilän kohdalla tämä on erityisen merkityksellistä myös sen vuoksi, että hän on hallituksessa ominut mm. valtion omistajaohjausasiat itselleen. Ei ole aivan yhdentekevää, millaiset hänen omat sijoitusjärjestelynsä ovat.

Sipilä on luomassa uutta maan tapaa

Mutta ei Sipilä mitään lisäselvitystä antanut. Istuipa vain tuppisuuna paikallaan ja antoi entisen pääministerin, nykyisen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) selittää puolestaan.

Vanhasen mukaan pääministeri on antanut juuri sellaisen selvityksen kuin laki vaatii. Kirjain on täytetty.

Selitys kuulostaa pahanenteisesti samalta kuin se selitys, jonka Vanhasen edeltäjä kepun ryhmyrinä Timo Kalli (kesk.) aikoinaan antoi siitä, miksi hän ei ollut tehnyt lain vaatimaa vaalirahaselvitystä. Hän ei sitä antanut, koska sen laiminlyömisestä ei lain mukaan seurannut mitään rangaistusta.

Kallin koppavasta lausunnosta lähti liikkeelle kuuluisa vaalirahaskandaali, joka puolestaan vei Vanhasen ja koko hänen johtamansa kepun hurjaan vaalirahaskandaaliin, jossa jopa häkki heilahti - vaikka ei kuitenkaan Vanhasen kohdalla. Vanhasen toisesta pääministerikaudesta skandaalin melskeet imivät kuitenkin mehut ennenaikaisesti ja hän joutui luopumaan kesken kauden.

Maassa maan tavalla, sanottiin vaalirahaskandaalin aikoihin. Nyt Sipilä on luomassa uutta maan tapaa, jonka mukaan eduskunnalle kerrotaan mitä halutaan, ei mitä sieltä vaaditaan.

Tuppisuuksi jämähtänyt Sipilä kuunteli tyynesti vasemmisto-opposition kitinät ja lampsi sitten takaisin valtioneuvostoon taputtelemaan valmiiksi eduskunnasta pudonneen puoluekaverinsa Paula Lehtomäen (kesk.) nimityksen kansliansa valtiosihteeriksi.

Lehtomäki on Sipilän hallituksen neljäs valtiosihteeri. Ennen vaaleja Sipilä linjasi, että poliittisia valtiosihteereitä tulee kolme. Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Lehtomäki ei Sipilän mielestä nähtävästi täytä poliittisuuden määritelmää.

Tästä on hyvä jatkaa.