Mesimarjan viljely on täynnä salaisuuksia

Mesimarjan viljely puutarhoissa on edelleen kokeiluasteella, vaikka sen viljelymahdollisuuksia on tutkittu jo 1600-luvulta lähtien. Kauhavalaisella marjatilalla mesimarjan pylväsviljelyä kokeillaan kasvutunnelissa. Arktisen marjan herkullisuus tulee sen sisältämistä yli 200 eri aromiaineesta. Luonnossa mesimarja on käynyt harvinaiseksi.

tiede
Mesimarjan kukka ja marjaraakile.
Mesimarjan kehittymiseen tarvitaan kahden lajin pölytys. Pölytyksen hoitavat kimalaiset. Annin Marjatarhalla kimalaspesät on tuotu kasvutunneliin lähelle mesimarjoja.Mirva Korpela / Yle

Mesimarjaa löytää metsistä enää harvakseltaan. Puutarhoissakin mesimarjan viljely on edelleen kokeiluasteella, vaikka sen viljelymahdollisuuksia on tutkittu jo satoja vuosia. Marjan aromit ovat arktisen kasvin arvokkain asia.

– Mesimarjassa on yli 200 aromiainetta, mistä sen maku muodostuu. Jos verrataan ahomansikkaan, mitä me yleisesti pidämme hyvänmakuisena, niin ahomansikassa aromiaineita on vain muutama, selventää Annin Marjatarhan viljelijä Arja Raatikainen Kauhavan Viinikankylällä.

Mesimarja on konstikas kasvi viljeltäväksi

Arja Raatikainen on alottanut tänä keväänä mesimarjan koeviljelyn kasvutunnelissa. Kasvutunnelissa harvinainen ja herkkä mesimarja pysyy suojattuna. Pylväsistutus taas tuo eri lajit lähelle toisiaan.

– Mesimarja saattaa kukkia hyvinkin runsaasti ja näyttää siltä, että marjoja tulee paljon. Sitten marjoja ei kehity syystä tai toisesta, kuvaa Raatikainen.

Mesimarjan viljelyä on tutkittu Uppsalan yliopistossa jo 1600-luvulta asti ja myöhemmin useissa tutkimuslaitoksissa muun muassa Kuopion yliopistossa.

– Mutta ei sitä ole saatu kesytettyä. Viljelyssä on vielä monta kohtaa, mitä ei tunneta, Arja Raatikainen muistuttaa.

Yksi kesä ei vielä tuo viljelyyn varmuutta

Mesimarjan arvoituksellisuudesta ja epäonnistuneista kokeiluista huolimatta Arja Raatikainen on päättänyt vielä yrittää.

– Epäilen, että siihen menee useita vuosia ennenkuin näkee, onko mesimarjasta oikeasti viljelykasviksi. Jos se jonakin vuonna onnistuukin, niin sitten toisena vuonna tulee uusia ongelmia. Olemme tuoneet taimet tänne tunneleihin, että niillä olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet. Katsotaan sitten, onko mahdollista onnistua täällä paremmin kuin avomaalla, pohtii Raatikainen.

Kasvi tarvitsee myös pölyttäjiä. Raatikainen onkin tuonut kimalaiset kasvutunneliin.

– Pesät ovat ihan lähellä kukkivia kasveja. Mesimarja on ristipölytteinen eli se tarvitsee toisen kasvin vierelleen. Niiden siitepölyjen pölystä sitten muodostuu marja.

– Ihmiselle kimalaiset eivät ole vaarallisia, koska ne ovat kiinnostuneita kukista - eivät ihmisistä, naurahtaa Raatikainen.