Viro tutki: Venäläinen vähemmistö integroituu hitaasti mutta kuitenkin

Viron kielikoe on yhä suurin kompastuskivi venäjänkielisille. Kantavirolaisista yli puolet antaisi vastasyntyneille kansalaisuuden suoralta kädeltä heidän vanhempiensa kansalaisuudesta riippumatta.

Ulkomaat
Katukuvaa Tallinnasta
Yle

Venäläisen vähemmistön integroituminen Viron yhteiskuntaan ei ole automaatti, joka tarvitsee käyttövoimakseen vain aikaa, osoittaa Viron kulttuuriministeriön tuore kyselytutkimus. Integraatio ja ikä kulkevat kyllä samaan suuntaan, mutta eivät käsi kädessä.

Alle 25-vuotiaista venäjänkielisistä 77 prosenttia on Viron kansalaisia, kun yli 65-vuotiailla vastaava luku on vain 36 prosenttia. Silti lähes kolmannes niistä, joilta Viron passi puuttuu, on alle 25-vuotiaita. Heistä monilla olisi luontaiset edellytykset kasvattaa kansalaisten joukkoa: Viro on oma ja usein jo vanhempienkin synnyinmaa, ja viron kieli sujuu.

Kuudesosalla Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta ei ole Viron kansalaisuutta. He ovat niitä, joilta Neuvostoliiton hajoaminen vei valtion, ja heidän jälkeläisiään. Osa on ottanut Venäjän kansalaisuuden, osa on yhä ilman mitään kansalaisuutta. Hekin ovat pääasiassa venäjänkielisiä.

Kansalaisuuksia on annettu kymmenen viime vuoden ajan suunnilleen samaa tahtia. Viime vuonna sellaisen sai 1 608 ihmistä. Heistä 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia, jotka otettiin kansalaisiksi vanhempansa ohessa ilman omaa koetta.

Kansalaisuuden puuttumista perustellaan yleisimmin olemattomalla tai huonolla virontaidolla tai liian vaikealla kansalaisuuskokeella. Miltei puolet sanoo, ettei osaa viroa ollenkaan tai ymmärtää sitä, mutta ei puhu. Vain kolme prosenttia arvioi kielitaitonsa oikein hyväksi. Kansalaisuuteen vaadittavassa kielikokeessa tulisi selvitä tavallisimmissa käytännön tilanteissa ja osata kirjoittaa yksinkertaisia tekstejä tutuista aiheista. Eurooppalaisessa kielitaitoluokituksessa (siirryt toiseen palveluun) taso on B1.

40 prosenttia sanoo, ettei tavoittele kansalaisuutta, koska Venäjälle on helpompi matkustaa, jos passi on sikäläinen tai kansalaisuuttomuutta osoittava dokumentti, niin sanottu harmaa passi. Sellaisen haltijalta Venäjä ei vaadi viisumia.

Suurin piirtein yhtä moni kertoo ainakin yhdeksi syyksi, että pärjää Virossa ihan hyvin ilman kansalaisuuttakin.

Ukrainan kriisi ei näytä tehneen Venäjän passista aiempaa houkuttelevampaa niille, joilta kansalaisuus puuttuu kokonaan, jos ei liene erityisesti karkottanutkaan. 57 prosenttia haluaisi Viron kansalaiseksi, seitsemän Venäjän. Vuonna 2008, jolloin riita Tallinnan pronssisoturipatsaasta tulehdutti pahoin naapurimaiden välejä, jälkimmäisten osuus oli 19 prosenttia.

Venäjänkielinen pääministeri ei olisi enää enemmistölle kauhistus

Tutkijat selvittivät myös virolaisten suhtautumista integraatioon. Vuosien 2011 ja 2008 tutkimuksiin verrattuna kansalaisuusvaatimuksia oltiin selvästi valmiita lieventämään.

Etenkin on kasvanut se joukko, jonka mielestä Virossa syntyneiden kansalaisuuden saamista voitaisiin helpottaa. Erityisesti se koskisi lapsia: yli puolen mielestä lapselle kuuluisi Viron kansalaisuus vanhempien kansalaisuudesta riippumatta. Toisessa ääripäässä on seitsemän prosentin verran virolaisia, joiden mielestä uusia kansalaisia voi syntyä vain kantavirolaisiin perheisiin.

Sitten viime tutkimuksen sekä virolaisten että vironvenäläisten ajatukset keskinäisistä suhteista ovat muuttuneet lämpimämmiksi. Molemmissa ryhmissä noin 90 prosenttia on sitä mieltä, että eri kansallisuudet voivat elää yhdessä maassa ja tehdä yhteistyötä.

Samaan suuntaan osoittaa myös muun muassa yhä useamman kantovirolaisen suopuminen ajatukselle, että Viron pääministeri voisi olla venäjänkielinen. Vaikka ajatusta pitää edelleen mahdottomana 49 prosenttia, vuodesta 2008 osuus on pienentynyt 20 prosenttiyksikköä.

60 prosenttia virolaisista ja 80 prosenttia muista arvioi, että kulttuurien rinnakkaiselo rikastaa Viroa. Kantavirolaisten osuus tässä joukossa on kyllä pudonnut hieman, mutta toisaalta on vähentynyt myös niiden määrä, jotka arvioivat, ettei kansojen välisiä ristiriitoja voida koskaan ratkaista.

Henkilökohtaisia suhteita yli kielirajan on eniten Tallinnassa, vähiten Itä-Virossa, jossa asukkaiden joukossa ei paljon virolaisia olekaan ja jossa integroituminen on vähäistä.

Eesti ühiskonna integratsiooni monitooring (siirryt toiseen palveluun)-tutkimus tehdään 3–4 vuoden välein. Nyt valmistuneeseen kuudennen tutkimuksen kysymyksiin vastasi 500 kantavirolaista ja 714 muuta Viron asukasta.