Purnatut koulutussäästöt voivat tuoda jotain hyvääkin

Hallituksen kaavailemat koulutusleikkaukset vaikuttavat etenkin ihmisten käsitykseen koulutuksen merkityksestä, vaikka säästöillä voi olla hyviäkin vaikutuksia, uskotaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksessa.

educational assessment
Mielenosoitus.
Jaani Lampinen / Yle

Koulutussäästöillä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) maakuntakierroksellla esimerkiksi ammattikorkeakoulujen työntekijät ovat kertoneet, että aiempi rahoitusmalliuudistus on parantanut opiskelijoiden ohjausta ja sitä kautta rohkaissut heitä valmistumaan.

Myös Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston jäsenen, Helsingin yliopiston emeritusprofessorin Jarkko Hautamäen mukaan on tärkeää saada korkeakouluopiskelijat työelämään. Uudessa hallitusohjelmassa luvataan tukea korkeakouluopiskelijoiden nopeaa valmistumista ja siirtymistä työelämään.

– Hyvällä onnella hallitusohjelmaan kirjatuista uusista koulutussäästöistä seuraa järjestelmän parannuksia, Karvin johtaja Harri Peltoniemi sanoo.

Esimerkiksi Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki (siirryt toiseen palveluun) sekä Tradenomiopiskelijaliitto TROL (siirryt toiseen palveluun) ovat aiemmin kertoneet, että korkeakoulujärjestelmässä on vielä rakenteellisen uudistamisen varaa.

Säästöpuhe syö luottoa koulutusjärjestelmään

Hautamäen mukaan toisen asteen rahoituksesta olisi myös varaa nipistää jonkin verran. Tällä hetkellä laskennallisesti jokaiselle ikäryhmälle tarjotaan 1,4–1,5 opiskelupaikkaa.

Säästöjen konkreettisista vaikutuksista ei ole vielä tietoa, mutta huoli mahdollisista leikkauksista värittää koko koulutussektoria. Hautamäki pelkää etenkin säästöpuheen psykologisia vaikutuksia.

– Ihmiset tulkitsevat, että koulutus ei ole enää tärkeätä, kun kouluun kohdistuu säästöjä. Koulutus on edelleen yhteiskunnan elinvoima, Hautamäki toteaa.

Karvi tuottaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toiminnan ydinaluetta ovat oppimissaavutusten ja koulutuksen laadun arviointi. Arviointikeskus voi kuitenkin tuottaa riippumatonta tietoa koulutuspoliittiseen päätöksentekoon erilaisten ratkaisujen tueksi. Konkreettista päätösvaltaa säästöjen kohdentamisesta arviointikeskuksessa ei ole.

Hyvällä onnella hallitusohjelmaan kirjatuista uusista koulutussäästöistä seuraa järjestelmän parannuksia.

Itä-Suomen aluehallintoviraston sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola pitää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tekemiä raportteja ensisijaisen tärkeinä kuntatyössä. Karvin lausunnot auttavat kuntia valitsemaan säästökohteet niin, ettei niistä tule lisäkuluja.

Karvin johtajan Harri Peltoniemen mukaan koulutuksen taso on tällä hetkellä Suomessa hyvä. Koulutusjärjestelmää tullaan katsomaan ympäri maailman, ja Karvissa vierailleet kansainväliset ryhmät ovat lähinnä ihmetelleet sitä miten pienillä resursseilla Suomessa järjestetään korkeatasoista opetusta.

– Koulutuksemme nojaa hyviin, ammattitaitoisiin opettajiin. Siitä tulee pitää huoli, että näin on jatkossakin, Peltoniemi summaa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen työntekijöitä vieraili keskiviikkona Kuopiossa kuulemassa muun muassa kuntien opetustoimelta, koulutuksen järjestäjiltä sekä opiskelijoilta siitä miten koulutuksen arvioinnilla voidaan kehittää suomalaista koulutusjärjestelmää.