Sauna, viina ja lempi – kymmenen kysymystä juhannuksesta

Juhannuskokko on entisajan sosiaalista mediaa, ikään kuin statuksen päivitys. Viinan juominen parantaa viljasatoa. Kukkamekko kuuluu juhannusnostalgiaan, vaikka "olisi kretonki huurussa" eli kylmä ilma.

viihde
Juhanusveljekset veneessä.
Juhannusriehaa vuonna 1962.Mauno Kuusla / Yle

Juhannuksena suomalaiset jättävät kaupungin ja lähtevät maalle. Illalla lämmitetään sauna, sytytetään kokko ja juodaan viinaa. Miksi ihmeessä? Vai onko kyse nostalgisista muistoista ja katoavasta kansanperinteestä? Teimme asiantuntijalle kymmenen juhannuskysymystä.

Vastaajana on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston arkistotutkija, Juha Nirkko. Hän on tutkinut muun muassa vuotuisjuhlia.

1. Miksi juhannuksena hakeudutaan isoihin porukoihin?

– Ihminen on sosiaalinen eläin. Ennen juhannus oli oman kylän juhla, jolloin nähtiin kun naapurikylästä nousi kokkosavu. Se oli entisajan sosiaalinen media ja statuksen päivitys: "Mitä teette? Täälläkin poltetaan kokkoa". Nykyisin lähdetään esimerkiksi nuorisofestivaaleille, on valtava määrä kokoontumismahdollisuuksia.

2. Miksi juhannuksena karistetaan kaupungin tomut ja lähdetään maaseudulle?

– Pitää päästä luontoon ja päästää luonto meihin. Kaikki eivät tosin enää tee niin. Mielestäni kaupunkikuva on nykyisin vilkkaampi juhannuksena kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Ennen oltiin juuri maalta kaupunkiin muuttaneita, tuoreita kaupunkilaisia. Koska juuret olivat maalla, sinne lähdettiin aina kun oli pitkä pyhä. Kun juhannuksesta tuli viikonloppupyhä vuonna 1955, saatiin pitkät vapaat. Tuolloin kaupungistuttiin ja syntyivät ensimmäiset ruuhkat ja juhannusruuhkan ainekset.

3. Miksi juhannuksena saunotaan?

– Aina kun on juhlan aatto, suomalainen menee saunaan. Puhdistautumien on kaikissa kulttuureissa yhteinen piirre, juhlan tunnusmerkki. Juhannussaunaan liittyy enemmän taikojen tekemistä kuin muihin juhlapyhiin. Keskellä kesää sanomisessa on oma hohtonsa.

4. Miksi juhannuksena poltetaan kokko?

– Nykyisin se on hauskanpitoa ja maaseutunostalgiaa. Ennen se oli uhri tai tapa karkottaa pahoja henkiä.

5. Miksi juhannuksena juodaan viinaa?

– Viinat ja kaljat ovat viljatuotteita. Entisaikaan siinäkin oli kysymys uhrista. Toivottiin hyvää viljasatoa ja juopuminen edesauttoi sitä. Nykyisin siinä jotenkin päästään juhlamielelle, toiselle tasolle.

6. Miten koivu ja juhannus liittyvät toisiinsa?

– Juhannus on luonnonläheinen ja niin sanotusti paimenten juhla. Koivun lehti on suurin piirtein täysikokoinen ja ensimmäinen saunavasta tehdään usein juhannuksen tienoilla. Koivulla voi myös koristaa portin pielet. Koivu on positiivinen puu ja kansanperinteessä siihen liittyy paljon hyvää.

7. Mistä juhannus nimi tulee?

– Juhannus-nimi tulee Johannes Kastajasta. Juhannus on vakiintunut Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi jo keskiajalla. Juhannus on Johannes-nimen ääntämismuoto.

8. Juhannuksena tarvitsee usein toppatakin, koska on kylmä. Miksi neitosten ajatellaan pukeutuvan kukkamekkoon?

– Totta. Juhannuksena "saattaa olla kretonki huurteessa". Kukkamekko on Suomifilmi-mielikuva ja oikein kannatettava. Jos omistaa kukkamekon, juhannuksena se kannattaa ottaa käyttöön. Ennen piti olla puhdas ja nätti, nykyisin on apuna monipuoliset stailausvälineet.

9. Miksi juuri juhannuksena vanha tanssilavaperinne kukoistaa?

– Ennen tanssittiin sillalla, laiturilla tai niityllä. Tanssilavat tulivat 1800-luvulla. Jos on sopivan nostalginen ihminen ja pitää tanssimisesta, juhannustanssit kuuluvat edelleen juhannusperinteeseen. Juhannuksena tanssilattialla on paljon väkeä ja silloin vähän heikommallakin tanssitaidolla uskaltaa tanssijoiden joukkoon.

10. Onko juhannus lemmelle otollista aikaa?

– Ehdottomasti kyllä. Huonollakin säällä öisin on valoisaa. Valoisina öinä on oma tunnelmansa. Jostain syystä valoisuus lisää vireyttä siihen hommaan. Perinteisesti silloin on otettu taikakonstitkin avuksi, kun on haluttu ennustaa puoliso tai vaikuttaa tulevaan elämänkumppaniin, Juha Nirkko sanoo.