Haastekilpailun avulla Napoleon loi säilykepurkin – Myös Suomessa haetaan uusia ratkaisuja vanhalla keinolla

Haastekilpailut antavat kaikille mahdollisuuden osallistua maailman merkittävimpien ongelmien ratkomiseen, sanoo brittiläisen innovaatiorahasto Nestan edustaja Marco Zappalorto.

tiede
Säilykepurkki
Yle

Haastekilpailun idea on yksinkertainen. Ensin kilpailun järjestäjä määrittää ongelman, johon toivotaan ratkaisua. Kun ongelma on selvillä, julkistetaan kilpailu sen ratkaisemiseksi. Mikäli palkinto on tarpeeksi houkutteleva, löytyy myös ratkaisu.

Haastekilpailut ovat yleistyneet viime vuosina, mutta uudesta ilmiöstä ei voida puhua, sanoo Helsingissä vieraillut brittiläisen innovaatiorahasto Nestan haastekilpailutoimintaa vetävä Marco Zappalorto.

– Haastekilpailut olivat hyvin suosittu työkalu uusien keksintöjen hakemiseen 1800-luvulla, mutta sen jälkeen niiden käyttö vähentyi rajusti, Zappalorto kertoi ajatushautomo Demos Helsingin ja itsenäisyyden juhlarahasto Sitran järjestämässä keskustelutilaisuudessa viime viikolla.

Onnistuneen ideointikilpailun järjestämisen mallia näytti esimerkiksi muuan Napoleon Bonaparte, joka tuskaili Ranskan armeijan ruokahuollon vaikeuksia. Ongelman ratkaisemiseksi järjestetyn kilpailun lopputuloksena syntyi säilykepurkki.

Haastekilpailujen vähentyminen 1900-luvulla johtui Zappalorton arvion mukaan nationalismista ja sodista. Levottomina aikoina hallitukset eivät halunneet julkistaa ongelmiaan ja näyttää heikkouksiaan.

Nyt haastekilpailut ovat jälleen yleistymässä, Zappalorto sanoo. Kansainväliset organisaatiot YK:sta Maailmanpankkiin hakevat ratkaisuja merkittäviin maailmanlaajuisiin ongelmiin niiden avulla. Kilpailuja on järjestetty esimerkiksi terveyteen, ympäristöön ja energiaan liittyvistä ongelmista. Zappalorton organisaatio käynnisti viime vuonna kilpailun, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisu antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ongelmaan. Voittajalle on tarjolla 10 miljoonaa puntaa.

– Haastekilpailut demokratisoivat ongelmanratkaisua. Sen sijaan, että samat tahot painisivat samojen kysymysten parissa, voi ratkaisu tulla yllättävältä taholta, Zappalorto sanoo.

Suomalaisia haastekilpailuja

Suomessa haastekilpailun ovat järjestäneet esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupungin digitaalisia palveluja tuottava Forum Virium.

– Tässä haluttiin tuoda uutta toimintatapaa ja madaltaa yhteiskunnan eri toimijoiden kynnystä tulla ratkomaan tieteentekijöiden kanssa isoja yhteiskunnallisia haasteita, Helsinki Challenge -kilpailun järjestämisestä vastaava Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteiden yksikön päällikkö Pia Dolivo kertoo.

Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden kunniaksi kilpailussa voittaja korjaa 375 000 euroa ideansa kehittämiseen. Marraskuussa ratkeavan kilpailun jatkovaiheeseen on päässyt 20 eri ryhmää, joiden esittämät ideat vaihtelevat robottien moraalin tutkimisesta lääkejäämien ympäristöhaittojen karsimiseen.

Tutkimuksessa jatkoon päässeitä ryhmiä autetaan ideoidensa kehittämisessä. Menetelmä poikkeaa yliopiston perinteisistä toimintamalleista ja rahoituskanavista.

– Tutkimusrahoitushankkeet etenevät suoraviivaisesti, vaikka niidenkin kautta saadaan totta kai fantastisia uusia ratkaisuja tuotettua, mutta tässä haluttiin tuoda uutta toimintatapaa. Monitieteinen yhteisö ja yhteistyö yliopistosta ulospäin on se ihan keskeinen juttu, Dolivo sanoo.

Forum Virium taas on mukana järjestämässä yhteispohjoismaista kilpailua, jossa haetaan ratkaisua väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin ongelmiin. Kilpailu järjestetään kaikissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa, joissa myös järjestetään viiden voittajaehdotuksen testaaminen oikeissa olosuhteissa. Voittajalle on tarjolla miljoona Norjan kruunua sekä kehitysrahaa ehdotuksen toteuttamiseen. Suomesta jatkoon pääsi 16 ideaa, mutta moni myös jäi rannalle.

– Olimme yllättyneitä siitä, kuinka paljon kilpailuideoita tuli. Meille lähetettiin 140 ehdotusta. Mukana oli opiskelijoita, start-uppeja, yrityksiä sekä esimerkiksi omaishoitajia ja ikääntyneitä ihmisiä, Forum Viriumin tuottaja Suvi Kukkonen kertoo.

Jatkoon ehdotuksista pääsi esimerkiksi Aalto-yliopiston opiskelijoiden kehittämä uudenlainen liikkeentunnistuksella toimiva yövalo, joka lisää yksin kotona asuvan vanhuksen tai liikuntarajoitteisen turvallisuutta.

Vaarana turha työ

Kilpailujen suuret osallistujamäärän osoittavat samalla hankekilpailuihin liittyvän ongelman. Voittajat saavat rahoituksen ja pääsevät jatkojalostamaan ideoitaan, mutta kaikkien kilpailun eteen näkemä vaiva ei voi kantaa hedelmää.

– Vaarana on se, että osallistujat päätyvät käyttämään paljon aikaa ja resursseja ratkaisuun, joka ei lopulta tule toimimaan, innovaatiorahasto Nestan Marco Zappalorto sanoo.

– Sen takia kilpailut pitää suunnitella huolella ja ne on järkevintä toteuttaa monivaiheisesti. Silloin toteuttamiskelvottomat ratkaisut karsiutuvat jo ideointivaiheessa.