Euroopan siirtotyöläiset lähettävät vuosittain lähes 100 miljardia euroa kotimaihinsa

YK:n alaisen järjestön raportin mukaan Euroopassa asuvat siirtotyöläiset lähettävät vuosittain 97 miljardia euroa kotimaihinsa rahalähetyksinä. Rahamäärä tarjoaa toimeentulon yli 150 miljoonalle ihmiselle ympäri maailman.

Ulkomaat
Grafiikka siirtolaisten eri puolille maailmaa lähettämistä rahamääristä.
Kolmasosa siirtolaisten Euroopasta lähettämästä rahamäärästä lähetettiin 19 Euroopan maahan, loput kaksi kolmasosaa lähetettiin yli 50 kehittyvään maahan ympäri maailmaa.Yle Uutisgrafiikka.

YK:n alaisen Kansainvälisen maatalouden kehitysrahaston (IFAD) julkaiseman raportin mukaan Euroopan rikkaimmissa maissa asuvat siirtotyöläiset lähettävät vuosittain rahaa kotimaihinsa 97 miljardin euron arvosta. Raportissa tarkastellaan vuotta 2014.

Summa tarjoaa toimeentulon yli 150 miljoonalle ihmiselle ympäri maailman. Useissa maissa rahalähetykset muodostavat jopa puolet perheiden tuloista. Euroopasta tulevat rahalähetykset ovat neljäsosa kaikista maailman rahalähetyksistä. EU:n jäsenmaista lähetetty lähes 57 miljardin euron määrä vastaa osapuilleen jäsenmaiden vuosittaista avustusbudjettia.

Raportti toteaa, että siirtolaiset paitsi pitävät usein rahalähetyksin huolta sukulaisistaan, jotka asuvat maissa, joita on kohdannut luonnonkatastrofi tai poliittinen tai taloudellinen kriisi, he myös ovat usein ensimmäiset, jotka reagoivat avuntarpeeseen.

Tyypillinen rahamäärä, jonka yksittäinen siirtotyöläinen lähetti vuodessa vaihteli noin 1 300 euron ja 2 800 euron välillä. Raportissa muistutetaan, että todellinen rahamäärä voi olla vielä suurempikin, sillä usein rahalähetyksiin käytetään myös epävirallisia kanavia. Lähetetyt rahamäärät ovat kuitenkin keskimäärin alle 0,7 prosenttia kunkin maan bruttokansantuotteesta.

Raportissa huomioitiin rahalähetykset Euroopan maista, joiden BKT oli suurempi kuin 20 000 dollaria asukasta kohden sekä Venäjältä. Saajamaiksi laskettiin Euroopassa maat, joiden BKT on alle 20 000 dollaria asukasta kohden. Raportissa ei huomioitu rahalähetyksiä rikkaasta maasta toiseen rikkaaseen maahan.

IFAD perustettiin vuonna 1977 ja sen juuret ovat osittain 1970-luvun alussa Sahelin aluetta koetelleessa nälänhädässä. Yksi sen päätehtävistä on maaseutualueiden elintarviketurvallisuuden ja ravitsemuksen parantaminen sekä alueilla asuvien ihmisten köyhyyden vähentäminen.

Suomesta 355 miljoonaa euroa, Ruotsista lähes 2 miljardia

Eniten rahaa siirtotyöläiset lähettivät Venäjältä, noin 18,3 miljardia euroa, sekä Länsi-Euroopan maista. Venäjän jälkeen seuraavina tulevat Britannia, Saksa, Ranska, Italia ja Espanja.

Suomesta lähetettiin raportin mukaan noin 355 miljoonaa euroa, Ruotsista noin 1,8 miljardia euroa ja Norjasta vähän yli miljardi euroa.

Kolmasosa kokonaisrahamäärästä, eli noin 32,5 miljardia euroa lähetettiin 19 Euroopan maahan. Näistä 10 oli EU:n jäsenmaita. Loput kaksi kolmasosaa lähetettiin yli 50 kehittyvään maahan ympäri maailmaa.

Meillä on mahdollisuus saada jokainen kotiin lähetetty kolikko merkitsemään saajalle vielä entistäkin enemmän

IFAD:n puheenjohtaja Kanayo Nwanze

Raportin mukaan Euroopan vastaanottavista maista useat, joiden taloudet perustuvat lähinnä maanviljelyyn, ovat hyvin riippuvaisia rahalähetyksistä. Kolmessa maassa rahalähetykset muodostivat 10 prosenttia tai yli bruttokansantuotteesta. Moldovassa osuus oli korkein, 22 prosenttia. Kosovossa se oli 17 prosenttia ja Bosnia-Hertsegovinassa 10 prosenttia. Euroopassa on edelleen 10 miljoonaa perhettä, joiden toimeentulo riippuu siirtotyöläisten rahalähetyksistä.

Rahamääräisesti eniten lähetyksiä suuntautui Euroopassa Ukrainaan, Puolaan ja Romaniaan.

Pohjois-Afrikka ja Keski-Aasia riippuvaisimpia lähetyksistä

Suurin osa Euroopan ulkopuolisista rahalähetyksistä suuntautui Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle. Kaikkein riippuvaisimpia rahalähetyksistä olivat kuitenkin Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian maat, jotka saivat eniten lähetyksiä Ranskasta ja seuraavaksi eniten Venäjältä.

Euroopan ulkopuolisista maista rahalähetyksiä saivat eniten Nigeria, Kiina, Marokko, Intia ja Uzbekistan. Nigerian osuus oli noin 6,6 miljardia euroa. Viiden kärkimaan osuus oli 42 prosenttia kaikista rahalähetyksistä. Aiemmin listan kärkipäässä olleen Turkin osuus puolestaan on laskenut huomattavasti.

Euroopasta lähetetään paljon rahaa myös lukuisiin hauraisiin maihin, kuten Afganistaniin, Jemeniin, Eritreaan ja Irakiin.

Maailmanlaajuisesti siirtotyöläiset lähettivät vuonna 2014 kotimaihinsa rahaa lähes 390 miljardin euron arvosta.

Nainen Western Unionin mainoksen edessä Intiassa.
Rahansiirtoyhtiö Western Unionin mainos New Delhissä Intiassa toukokuussa 2012. Euroopan siirtotyöläiset lähettivät vuonna 2014 Intiaan neljänneksi eniten rahaa Euroopan ulkopuolisista maista. Kokonaissumma oli juuri yli 5 miljardia euroa.Anindito Mukherjee / EPA

IFAD toivoo lähetysten kustannusten laskua

Raportissa toivotaan, että rahalähetysten toimialalle syntyisi enemmän kilpailua, joka sitä kautta myös alentaisi rahalähetysten kustannuksia. Nyt Euroopasta lähetettävästä yksittäisestä lähetyksestä keskimäärin vähän yli 7 prosenttia menee kuluihin. Jos lähetysten kustannukset putoaisivat viiteen prosenttiin, se tarkoittaisi, että vastaanottajat saisivat vuosittain yli 2,2 miljardia euroa enemmän.

G20-maiden johtajat sopivat vuonna 2009, että rahalähetysten kustannuksia pyrittäisiin laskemaan kyseiseen viiteen prosenttiin.

IFAD:n mukaan rahalähetyksillä voi olla olennainen osa erityisesti maaseutualueiden kehityksessä. Jos perheet voisivat esimerkiksi sijoittaa osan rahoistaan, se voisi parantaa elintarviketurvallisuutta ja johtaa työpaikkojen syntymiseen sekä elintason nousuun. Järjestö suositteleekin erityisesti peruspankkipalvelujen saatavuuden parantamista rahalähetysten kohdemaissa.

– Meidän täytyy varmistaa, että raskaalla työllä ansaitut rahat voi lähettää perheelle halvalla. Tärkeämpää on kuitenkin varmistaa, että lähetykset auttavat rahansaajia parantamaan elintasoaan, IFAD:n puheenjohtaja Kanayo Nwanze sanoi.

– Rahalähetysten tarjoamat mahdollisuudet kehityksen avustamiseksi ovat suurelta osin käyttämättä, mutta meillä on mahdollisuus saada jokainen kotiin lähetetty kolikko merkitsemään saajalle vielä entistäkin enemmän, Nwanze totesi.

Lähteet: Yle Uutiset, AFP, AP