Karhu Kanadassa, krokotiili Karibialla: Extreme-kalastajalta ei "kavereita" puutu

Ville Koivukoski on kohdannut maanjäristyksiä, tulivuoren purkauksia, peruttuja lentoja, vaikeita sääoloja, reissannut ilman passeja väärässä maassa ja ilman lentolippuja mantereelta toiselle, hukannut matkatavaroita puhumattakaan petojen kohtaamisesta. Extreme-perhokalastus vaatii uskallusta, ennakointia ja hyvän kaverin.

Kotimaa
Kuvassa Ville Koivukoski veneessä pyytämänsä ison tarponin kanssa
Ville Koivukosken albumista

Kokkolalaisen Ville Koivukosken erikoinen harrastus alkoi kotoisasti Perhonjoelta. Tai ei se vielä silloin niin extremeä ollut.

– Kipinä syttyi, kun pikkupoikana kävelin vaarin kanssa Perhonjoen rantaa mato-ongelle. Iän mukana reviiri laajeni Lappiin, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin ja sieltä Kanadan länsirannikolle lohenkalastukseen.

Kanadassa karhu yllätti miehen Vancouver Islandin pienellä erämaajoella.

Kipinä syttyi, kun pikkupoikana kävelin vaarin kanssa Perhonjoen rantaa mato-ongelle.

Ville Koivukoski

– Kalastin yksin kaunista koskipätkää. Kahlailin ja käännyin katsomaan, mikä takanani on. Ensin luulin otusta majavaksi. Vähän ajan päästä tajusin, että ei, majavalla ei ole pyöreitä korvia.

– Tuli kieltämättä jännä tunne, kun otus katseli muutaman metrin päässä selän takana, että miten se perhosiima liikkuu. Ei auttanut kuin jatkaa ja huolehtia, että turvallinen etäisyys säilyy ja ettemme häiritse toisiamme.

Krokotiili nousi joesta

Jos Kanadassa oli karhuja riesaksi asti, Karibialla krokotiilejä ja haita tuli vastaan säännöllisesti.

– Costa Ricassa kalastettiin komeaa, merelle aukeavaa pienen joen suuta. Vähän kuvailtiin, katseltiin maisemia ja kahlailtiin joen puolella. Kun olet napaa myöten vedessä ja 2 metrin päähän nousee 3,5 metrin pituinen krokotiili, se aiheuttaa aika nopeita liikkeitä isossakin miehessä.

Karibialla ja Intian valtamerellä Villle keskittyi yleensä vain joihinkin lajiiin, kuten tarponiin, bonefishiin (luukalaan) ja permitiin. Karibialla tarponi on kalojen kuningas ja perhokalastajalle todellinen haaste.

– Siiman päässä se on äärettömän aggressiivinen kala. Kasvaa isoksi, on kohtuullisen nopea ja hyppii paljon.

Tarponin pyydystäminen kestää yleensä puolesta reiluun tunnista tuntiin.

– Se on täyttä työtä. Sen jälkeen on ihan loppu niin, ettei ihan heti halua uutta kalaa.

– Jalat tärisevät, kädet tärisevät?

– Aivan varmasti.

Ukkosmyrskyssä atollilla

Scheycellleillä leppoisasta iltapäivästä tuli jotain aivan muuta, kun ukkoskuuro yllätti keskellä valtamerta.

Valtava ukonilma, järjetön sade ja hiilikuitutikut kädessä pystyssä ei ollut oikein hyvä yhdistelmä. Ei auttanut muuta kuin heittää vavat pois ja istua veteen kaikki vaatteet päällä, reput selässä.

Ville Koivukoski

– Meidän oli tarkoitus tehdä pitkä kahlaus-kalastussessio. Opas jätti meidät pienen Farguhara-atollin reunalle ja sovimme, että kahlaamme neljästä viiteen kilometriä kohti etelää. Paikka paikoin oli niin syvää, että piti uida, välillä kahlailimme ja kalastelimme.

Kesken kaiken ukkoskuuro yllätti kaksikon. Lähimmän saaren rantaan oli tuolloin etäisyyttä nelisen kilometriä.

– Valtava ukonilma, järjetön sade ja hiilikuitutikut kädessä pystyssä ei ollut oikein hyvä yhdistelmä. Ei auttanut muuta kuin heittää vavat pois ja istua veteen kaikki vaatteet päällä, reput selässä. Siellä istuimme hyvän kalakaverin kanssa hiekassa kaulaa myöten vedessä ja toivoimme, että tämä menee ohi ennen yötä.

Murphyn laki

Ville Koivukoskella on kolme muistisääntöä.

1. Jossain vaiheessa reissua kaikki menee päin seiniä.

2. Jossain vaiheessa reissua kaikki menee päin seiniä.

3. Jossain vaiheessa reissua kaikki menee päin seiniä. Silti läheltä piti tilanteita pitää karttaa.

– Täytyy valmistautua siihen, että takapakkeja tulee ja yleensä ne potkaisevat aika lujaa. Kun sen pitää mielessä, ei tule pettymyksiä, koska ne johtuvat vain ja ainoastaan liian suurista odotuksista, Ville toteaa.

Myös hienous tulee siitä, että kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Entäpä upein kokemus?

– Vaikea sanoa. Olemme nähneet paljon hienoja, erilaisia paikkoja. Johonkin kuuluu kaunis luonto, toiseen hienot kalat, kolmanteen hyvät ystävät. Costa Rica, Scheycellien pienet atollit, Kuuba. Toki oma hohtonsa löytyy Kanadasta ja oma hohto löytyy edelleen meidän omasta Perhonjoestamme.