Juhannusromanssi on liimattu yhteen haitarimusiikilla – "Meillä soitetaan kello 25:een"

Suomen suvi voi olla lyhyt ja vähäluminen, mutta joku nostalgian hetki suomalaisen talvenselviytyjän kesään on luotava. Lea Taipale ja Martti Turunen tarjoavat paikkakuntalaisilleen juhannusnostalgiaa haitarimusiikin muodossa. Heidän omasta tarinastaan löytyy keskikesän romanssi.

ilmiöt
Lea Taipale ja Martti Turunen soittavat haitareita puutarhatuoleissa pihamaansa keskellä.
Sini Salmirinne / Yle

Metsän reunustaman pihamaan laidalla vohahtelee pystykorva, keskellä pihaa istuu puutarhatuoleissaan kaksin pariskunta, molemmilla haitarit sylissään. Suomussalmelaisparin, Lea Taipaleen ja Martti Turusen, tarinasta löytyy juhannusnostalgiaa monella tapaa.

Soittaminen ajoittuu usein iltaan, ja sitten kun alkuun päästään, siitä ei tahdo tulla loppua.

Lea Taipale

– Kyllä, se oli juhannus 5 vuotta sitten. Olin muuttamassa takaisin Suomussalmelle, viimeistä muuttokuormaa poikani kanssa olin tuomassa ja ajattelin, että tässäkö tämä juhannus oli. Mutta sitten naapurista kuului haitarin soittoa ja menin katsomaan. Marttihan siellä soitti. Hän tuli käymään minun luona, huomasi haitarini, joka oli täysin samanlainen hänen soittimensa kanssa. Hän istui keittiönpöydän ääreen ja siihen jäi, Lea Taipale hymyilee.

Kaksikko laittoi hynttyyt yhteen ja sävelet kohdalleen. Martti Turunen haksahti haitarinsoittoon nuorena ja on soittanut siitä lähtien. Lean soittoharrastus meni vuosiksi jäihin erilaisten elämänkäänteiden jälkeen, mutta Martti elvytti musiikin takaisin Lean elämään.

– Kyllä soitellaan. Välillä vähemmän, kun pitää töissä käydä. Soittaminen ajoittuu usein iltaan, ja sitten, kun alkuun päästään, siitä ei tahdo tulla loppua. Minä nauran aina, että meillä soitetaan kello 25:een, Lea Taipale vitsailee.

Pariskunta musisoimassa haitarilla.
Sini Salmirinne / Yle

Myös ystävät pyytävät soittamaan. Pariskunta on esiintynyt kotikunnassaan erilaisissa illanvietoissa, hirvipeijaisissa. Juhannuksena, myös tänä vuonna, heille on varattu jo perinteinen soittohetki kunnan perinteikkäämmässä yhteisjuhlassa, kotiseutumuseon juhannusillassa.

– Kyllä juhannus on semmoinen, että silloin pitää viimeistään kaivaa haitari laukusta. Jos ei muuta juhannusta vietäkään, niin haitarin pitää soida, Lea tuumii.

– Juhannus vaikuttaa soitantaan. Tietynlaisia kappaleita soittaa mielellään, kesäisiä valsseja, perinteisiä kappaleita. Ja niitä vanhempiakin, Martti jatkaa.

Jos ei muuta juhannusta vietäkään, niin haitarin pitää soida.

Lea Taipale

Lea Taipale kertoo, että hän on ollut kova jännittämään esiintymisiä. Mutta Martin kanssa tehtyjen yhteisesiintymisten jälkeen Lea on saanut jännittämisestä niskalenkin.

– Sitä soittaa sen, minkä osaa ja taitaa, tulkoon joku tekemään paremmin.

Serenadi pötköllään

On pieni tupa, on pihamaa ja pystykorva, yhteinen musiikki ja toisensa – Suomussalmen juhannuspari huokuu sopusointua. Mutta heilläkään sävelet ei aina mene yksiin.

– Kyllä sanon Martille, jos haluan jotain yksin harjoitella, että menehän leikkaamaan ruohoa tai kolaamaan lunta. Tuntuu, että se muuten seisoo siinä vieressä ja kuuntelee, että taas se soittaa väärin, Lea paljastaa.

Martti soittaa korvakuulolta, Lea nuoteista. Tästä kuulemma viriää erilaista näkökulmaa musisointiin.

– Kai sitä tulee ehkä oltua kriittinen liian aikaisin, vaikka toisella ei ole vielä kappale valmiina, Martti vastaa varovasti vaimoaan vilkaisten.

Ja samalla Lea kiirehtii lisäämään, että Martti on ollut hänelle suuri opettaja. Kaikki hyvin pihamaan puutarhatuoleissa.

Lea Taipale ja Martti Turunen soittavat haitareita puutarhatuoleissa pihamaansa keskellä.
Sini Salmirinne / Yle

Entä ne romanttisimmat hetket? Joku nainen toivoisi aamukahvin sänkyyn, toinen, että puoliso lukisi joskus hänelle ääneen. Ei tarvinne arvata monta kertaa, mikä on Lea Taipaleen mielestä romanttisin mahdollinen ele, jonka Martti Turunen voi hänelle tehdä.

– Kyllä se on se, kun hän soittaa minulle. Alkuvaiheessa yhteiseloa minä menin aina pötköttelemään ja sanoin, että soittelehan mulle. Hän soitti ja kyllä tykkäsin. Sen takia kai sitä itsekin alkoi taas uudelleen harrastaa. Olin ollut jo melkein 12 vuotta soittamatta, mutta nyt taas.