Tammesta kestovihta – "Lehdet eivät tipu sitten millään"

Ennen vanhaan saunavastalla oli suurempi merkitys. Sen lisäksi, että koivunlehden saippua-aineet puhdistivat oikean saippuan puutteessa, saattoi vastalla saada rakkaudenkin syttymään. Venäjällä saunavasta syntyy tammenoksista.

Kotimaa
Risto Vuolle-Apiala näyttää miten vasta syntyy.
Katso kuinka tietokirjailija ja sauna-asiantuntija Risto Vuolle-Apiala muuttaa koivunoksat sekä itäsuomalaiseksi vastaksi ja länsisuomalaiseksi vihdaksi.

Tietokirjailija ja sauna-asiantuntija Risto Vuolle-Apiala ajattelee, että vihtomiskulttuuri on nykyään hieman kadoksissa. On ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet vastaa tai vihtaa kylpemiseen.

– Silloin kun aletaan ymmärtää vihtomisen mukavuus ja nautinto, ja se saunatunnelma mikä siitä syntyy, sitten varmaan aletaan vihtomaan enemmän, Vuolle-Apiala sanoo.

Oli saunassa käytettävä, koivusta koottu peseytymisväline sitten vihta tai vasta, sen tekemiseen tulee käyttää rauduskoivua. Rauduskoivun tunnistaa terävämmistä ja sahareunaisista lehdistä. Rauduskoivun oksa on karhea, kuin suolarakeiden peitossa.

Oksalla pihlajaa lempi syttyy

Ennen vanhaan vihta kuului vahvasti saunomiseen ja se toimitti saunassa pesuvälineen roolia.

– Koivunlehti pitää sisällään saippua-aineita, jotka ovat puhdistavia. Saunomisessa ei tarvittu silloin saippuaa ollenkaan.

Jos vihtaan sitoo koivunoksien sekaan pihlajaa, syntyy lemmenvasta. Vihtaan voi sekoittaa pihlajan lisäksi myös yrttejä tai kukkia.

Saunavasta pysyy koossa oksasta tehdyllä "pannalla".
Vasta sidotaan pannalla. Jenny Huttunen / Yle

– Ennen vihtoihin on pistetty erilaisia yrttejä, joko terveysperustein tai muita tarkoituksia varten. Puhdas koivuvihta on peruskylpylaite, mutta sitten kun kylpyyn on liittynyt jotain tarkoitusperää, sitten on pistetty sekaan muutakin.

"Lehdet eivät tipu, eivät sitten millään"

Kun mennään Suomen maata itään päin, vihta-alueelta kohti vasta-aluetta ja rajan yli Venäjälle, vastan oksat vaihtuvat koivusta tammeen.

– Minäkin olen kokeillut tammivastaa, se on miedompi ja pehmeämpi tyypiltään. Tammisella voi kylpeä kymmenen kertaa ja se on vielä kunnossa. Lehdet eivät tipu, eivät sitten millään.

Vuolle-Apiala ei sitoisi vastaa millään muulla kuin nuorella koivulla.

– Muovinarusta tehty vihtoja: minä pidän sitä kauhistuksena. Jos joku haluaa sitoa jollakin kumilenksulla tai narulla vastan tai vihdan, mikäs siinä, itse vihtominen onnistuu ihan hyvin silläkin. Mutta sellainen luonnonläheinen, tyylikäs ratkaisu on tehdä se kuten se kuuluukin tehdä, Vuolle-Apiala toteaa.

_Risto Vuolle-Apialan tapasi toimittaja Titta Puurunen. _