Juhannustansseihin ei uskalla enää mennä – tanssinopettaja kertoo, miksi

Lavatansseissa pitää nykyään varoa korkealla heiluvia kyynärpäitä. Aloittelijat saattavat pelästyä lavoilla näkyvää suorituskeskeisyyttä.

kulttuuri
Tanssijoita lavatansseissa
Katja Oittinen / Yle

Kahdeksan vuotta sitten Antero Kangas, 56, meni pitkän tauon jälkeen tanssilavalle. Hänen poissaolonsa aikana meno oli muuttunut. Tanssijat olivat selvästi taitavampia kuin mihin hän oli nuoruudessaan tottunut.

Kangas ei maratonjuoksijana kuitenkaan hätkähtänyt, vaan päätti, että hän opettelee samat liikkeet. Niinpä hän meni tanssikurssille.

Nykyään on tyypillistä, että aloittelevat lavatanssijat hakevat ensin tuntumaa tanssikurssilta. Kurssien yleistymisen myötä lavoilla näkyy yhä enemmän teknisyyttä, urheilullisuutta ja suorittamista, sanoo lavatansseista gradunsa tehnyt tanssinopettaja Liisa Lauronen.

Laurosen mukaan lavatanssien teknisyys voi aiheuttaa ensikertalaisissa paineita. He saattavat ajatella, että tavallinen tanssitaito ei enää riitä.

Myös tanssilavat ovat muuttuneet. Aiemmin tansseja järjestettiin urheiluseurojen talkoilla. Nyt tanssilavoilla tehdään bisnestä, mikä on nostanut lippujen hintoja. Suosituimmat bändit keräävät lavoilta kovia palkkioita.

Lippu voi maksaa jopa yli 20 euroa. Korkeat hinnat eivät houkuttele, jos tanssitaito ontuu.

Tanssimiseen jää koukkuun

Antero Kangas huomasi kurssilla, että tanssimiseen jää koukkuun samalla tavalla kuin maratonjuoksemiseen. Hän alkoi harjoitella monta kertaa viikossa, jopa neljä tuntia kerrallaan. Pian hän alkoi kiertää tanssilavoja ympäri Suomea.

Tanssilavojen määrä on vähentynyt. Suomessa oli 1950-luvulla noin tuhat lavaa. Nykyään jäljellä on alle 300 säännöllisesti toimivaa lavaa.

Tanssin aktiiviset harrastajat pakkautuvat yhä harveneville lavoille. Siksi näyttää siltä, että lavat ovat täynnä teknisiä taitureita.

Lavatanssin urheilullistuminen on tuonut mukanaan uuden riskin. Parketeilla voi saada iskun päähänsä. Tai kyynärpään suuhunsa, kuten Antero Kankaalle kävi kerran.

Törmäysriski on kasvanut, koska tanssijat ovat omaksuneet kilpatanssille tyypillisen tavan pitää kyynärpäitä ylhäällä. Se ei kuitenkaan sovi tanssilavojen tungokseen.

Lisäksi kilpatanssille ominainen kova vauhti voi aiheuttaa tilanteita, joissa takaperin etenevä nainen osuu korollaan edellä olevan miehen akillesjänteeseen.

Jotkut tanssijat eivät noudata lavojen etikettiä. Syynä voi olla tiedon tai taitojen puute tai liika innostuminen. Etiketin noudattaminen voisi estää törmäilyä.

Etikettiin kuuluu, että suuressa väkijoukossa tanssiessa kädet lasketaan alas. Tanssijat liikkuvat eri kohdassa lavaa sen mukaan, kuinka nopeasti he etenevät.

Lavan keskellä ovat ne, jotka tanssivat paikallaan. Mitä ulommas lavan keskustasta mennään, sitä nopeammin liikutaan. Tanssilavaa kierretään vastapäivään.

Antero Kangas on havainnut, että useimmat tanssijat noudattavat näitä perussääntöjä. Jotkut parit saattavat kuitenkin oikaista keskustan läpi ja häiritä keskellä tanssivia pareja.

Pienillä lavoilla on rennompi meininki

Suuri yleisö ei enää käy lavatansseissa. Kesällä tulee kuitenkin aika, jolloin moni vielä haikailee lavalle. Se on juhannuksena.

Jos juhannuksena haluaa mennä lavatansseihin, mutta ei halua olla tekemisissä ison lavan suorituspaineiden kanssa, kannattaa Liisa Laurosen mukaan suunnata pienelle lavalle. Siellä meininki on rennompaa.

Antero Kankaalle tanssiharrastus toi ison elämänmuutoksen. Puoli vuotta tanssikurssin aloittamisesta hän löysi lavalta puolison.

Antero Kangas ja Tiina Yli-Pietilä
Ville Vaarne / Yle

Yhteisten vuosien aikana Antero Kangas ja Tiina Yli-Pietilä ovat kiertäneet 40 tanssilavaa ja 60 ravintolaa ympäri Suomea. Parhaita paikkoja on koluttu moneen kertaan.

Pariskunta on nähnyt tanssiravintoloiden kadon. Helsingin viimeinen pysyvä tanssiravintola Wanhan Kellari lopetti toukokuussa. Turussa ei ole tanssiravintolaa. Tampereella jäljellä on vain Nightclub Tähti.

Juhannuksena pariskunta suuntaa kuitenkin pienemmille kesälavoille, joita he etsivät Keuruulta ja Virroilta. Polte tanssimiseen on yhä voimakas.

– Meillä on aina tanssikengät mukana, vaikka lähtisimme Lappiin vaellukselle, Antero Kangas sanoo.