1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Poliitikot: Järjen käyttö on sallittua kansalaisaloitteiden käsittelyssä

Kansalaisten into lakialoitteiden laatimiseen saattaa johtaa eduskunnassa erikoiseen piirileikkiin. Ensimmäinen kansalaisaloitteen pohjalta säädetty laki koetetaan kaataa toisen kansalaisaloitteen avulla. Vaikka eduskunta voi joutua käsittelemään samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kokeneet poliitikot sanovat, ettei kansalaisaloitejärjestelmää ei ole syytä muuttaa.

politiikka
Eduskunnan puhemies Maria Lohela vastaanotti 16. kesäkuuta 2015 ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteen.
Eduskunnan puhemies Maria Lohela vastaanotti tiistaina ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteen.Yle

Sukupuolineutraali avioliittolaki on ensimmäinen laki, joka on säädetty kansalaisaloitteen seurauksena. Se on myös ensimmäinen laki, jota yritetään kaataa kansalaisaloitteen avulla.

”Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta” on ollut vireillä keväästä lähtien. Sen perjantaiaamuun mennessä allekirjoittanut yli 29 000 ihmistä. Nimien keruu jatkuu syyskuun lopulle. Jos adressiin kertyy 50 000 nimeä, eduskunta ottaa aloitteen käsittelyyn.

Uusi eduskunta saattaa siis joutua käyttämään uudelleen aikaa saman asian pohdintaan, josta edellinen eduskunta lain sääti. Herää kysymys kansalaisaloitejärjestelmän toimivuudesta. Pitäisikö kansalaisaloitteen pohjalta säädetyille laeille määritellä suoja-aika, jonka kuluessa asiasta ei voisi tehdä uutta kansalaisaloitetta?

*Aloitteiden käsittelyprosessi on joustava *

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) vastaanotti kuusi ensimmäistä kansalaisaloitetta toimiessaan eduskunnan puhemiehenä.

– Kyllä kansalaisilla tulee olla mahdollisuus tehdä ehdotuksia, vaikka asiasta olisi tuore lainsäädäntökin olemassa. Ei tämä ole ongelma, Heinäluoma sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Arto Satonen toteaa, että suoja-aikaa olisi vaikea säätää.

– Eri aloitteet eivät ole eksaktisti samoja. Kaikki aloitteet, joilla on 50 000 allekirjoittajaa, on käsiteltävä.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen katsoo, ettei kansalaisten aloitteenteko-oikeutta voi rajoittaa.

– Täytyy ottaa huomioon sekin, että kansalaisten mielipiteet asioista saattavat muuttua. Eduskunnasta riippuu, millaisella otteella se aloitteeseen tarttuu. Järjen käyttö on sallittua kansalaisaloitteiden käsittelyssä. Ei tästä koituvaa työtä tarvitse pelätä. Eduskunta pystyy käsittelemään aloitteen asiallisesti hyvin lyhyessäkin ajassa, Vanhanen sanoo.

Eero Heinäluoma selittää asiaa tarkemmin.

– Käsittelytapasäännös on viisas. Käsittely ei väistämättä ole raskas. Aloite luovutetaan, siitä käydään keskustelu suuressa salissa. Sitten ehdotus viedään valiokuntaan. Se voi toimia monella vaihtoehtoisella tavalla. Valiokunta voi jopa päättää, ettei aloitetta ei käsitellä ollenkaan, koska asiasta on tuore säädös, Heinäluoma lisää.

Puhemiesneuvosto edellyttää aloitteiden korrektia käsittelyä 

Poliittiset päättäjät antavat kansalaisaloitejärjestelmälle suuren arvon. Sitä korostaa muun muassa aloitteen käsittelyprosessin juhlallinen avaus. Eduskunnan puhemies ottaa vastaan kaikki eduskuntaan etenevät ehdotukset.

Vaikka aloitteiden käsittelytapasäännökset ovat joustavat, eduskunnan puhemiesneuvosto on omilla ohjeillaan alleviivannut sitä, että eduskunnan on suhtauduttava aloitteisiin vakavasti ja niiden tekijöihin huomaavaisesti.

Puhemiesneuvosto edellyttää, että valiokunta ilmoittaa kansalaisaloitteen tekijöille kuudessa kuukaudessa, mihin toimenpiteisiin se aikoo aloitteen suhteen ryhtyä. Työjärjestyksessä on säädetty myös, että aloitteen tekijöitä kutsutaan kuultavaksi valiokuntaan. Kolmannen ohjeen mukaan kansalaisaloitteesta tulee järjestää julkinen kuuleminen.

Kansalaisaloitteelle säädetty kannatuskynnys on korkea

Eduskunta äänesti suuressa salissaan kansalaisaloitteesta ensi kertaa tasan kaksi vuotta sitten. Käsittelyssä oli tuolloin ehdotus turkistarhauksen kieltämisestä. Eduskunta tyrmäsi ehdotuksen äänin 149–36.

Tähän mennessä eduskunnan käsittelyyn on noussut vasta seitsemän kansalaisaloitetta, vaikka niitä on kolmen vuoden aikana pantu vireille jo 373 kappaletta. 50 000 nimen kerääminen ei ole läpihuutojuttu. Niin laajan kannatuksen kerääminen aloitteelle kertoo jo paljon siitä, kuinka laajat kansalaispiirit ovat hankkeen takana.

– Minusta vaatimus 50 000 kerätystä nimestä on oikeaan osunut taso, arvioi eduskunnan keskuskanslian lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola.

Useita aloitteita on tulossa käsittelyyn

Uusi puhemies Maria Lohela (ps.) otti tiistaina vastaan aloitteen ensimmäistä kertaa. Aloitteen tekijät haluavat turvata nykyisten synnytysyksiköiden olemassaolon terveydenhuoltolain muutoksella.

Kaikkiaan 324 kansalaisaloitteen nimienkeruuaika on umpeutunut. Nipussa on kolme ehdotusta, joita ei ole vielä tuotu eduskuntaan.

Eniten allekirjoituksia (68 654) on aloitteessa, jossa edellytetään, että terveydenhuollon henkilökunnalla on oltava oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta. Aloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta on saanut yli 58 000 allekirjoittajan tuen. Rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista koskevalla aloitteella on yli 54 000 allekirjoittajaa.

Nuo aloitteet etenevät mitä todennäköisimmin eduskunnan käsittelyyn. Matkassa on enää yksi mutka: väestörekisterikeskuksen (VRK) tarkistuslaskenta. Siinä varmistetaan, että kansalaisaloitteen kannattajien lukumäärä todella ylittää laissa säädetyn rajan.

– VRK:n laskenta kestää 2-3 kuukautta. Sen jälkeen, kun VRK on todennut, että vaaditut 50 000 nimeä on koossa, aloitteen vireillepanijoiden tulee kuuden kuukauden kuluessa ottaa yhteys eduskunnan kansliaan ja sopia aika aloitteen luovuttamiselle, kertoo lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola.

Kansalaisaloitteen nimien keruuta on jatkettava säädetyn ajan loppuun saakka, vaikka ehdotuksella olisi vaaditut 50 000 allekirjoitusta koossa jo hyvissä ajoin. Tällainen tilanne on nyt yhdellä aloitteentekijäjoukolla. Aloite esittää nollatuntisopimusten kieltämistä ja vähintään 18 tunnin viikkotyöajan säätämistä osa-aikatyölle. Ehdotuksella on 58 660 allekirjoittajaa. Nimien keruu jatkuu kuitenkin vielä heinäkuun puoleenväliin.

Eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta seuraavan kerran täysistunnossaan ensi viikon torstaina. Silloin kansanedustajat keskustelevat synnytysyksiköiden kohtalosta ja terveydenhuoltolaista.

Lue seuraavaksi