Kaikkea ei tarvitse omistaa itse – jakamistaloudesta on tullut miljardiluokan bisnes

Tavaroiden ja palveluiden yhteiskäyttö ja kierrättäminen on nyt suositumpaa kuin koskaan. Jakamistalouden markkina-arvon arvioidaan nousevan lähivuosina jopa 500 miljardiin euroon.

talous
Kaksi nuorta naista esittelee vaatelainaamoaan.
Emmi Malmströmin (vas.) ja Veera Tuomisen perustama vaatelainaamo Vaaterekki on yksi esimerkki jakamistaloudesta. "Jos miettii omassa kodissa olevia tavaroita, niin siellä on paljon sellaista, mitä käyttää harvoin. Olisi hienoa, jos olisi mahdollisuus kierrättää ja lainata yhteisiä resursseja", Tuominen pohtii.Yle

Melkein kaikilla on jotain ylimääräistä: tavaroita, joita käytämme harvoin, aikaa, jota voisimme jakaa muiden kanssa. Jakamistaloudessa ylimääräiset asiat päätyvät niille, jotka niitä tarvitsevat.

– Periaatteessa jakamistalous tarkoittaa, että nostetaan sellaisten resurssien käyttöä, jotka eivät ole täydessä käytössä. Jakamistalous keskittyy internettiin ja mobiilipalveluihin, joita ihmiset käyttävät voidakseen käydä kauppaa, vuokrata ja lainata keskenään, kertoo jakamistaloudesta kirjan kirjoittanut yrittäjä Jenni Selosmaa

Kyse on yksinkertaisista asioista. Jos autoa käyttää vain viikonloppuisin, ei sitä kannata seisottaa arkena tyhjänä pihassa, vaan se kannattaa vuokrata autoa tarvitseville. Samalla auton omistaja saa lisätuloja auton vuokraamisesta.

Miljardibisnes

Jakamistaloutta on ollut aina: tuttujen nurkissa on yövytty matkoilla ja kirjastosta lainattu kirjoja. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin Yhdysvalloista vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

– Kun ihmisiltä meni työpaikat ja kodit, piti miettiä, miten voi ansaita lisää ja vahvistaa omia turvaverkkoja, Selosmaa sanoo.

Vaikka yksittäiselle ihmiselle jakamistalous usein tarkoittaa pienimuotoista toimintaa, yhteensä puhutaan suurista summista. Vuonna 2013 jakamistaloudessa arvioitiin pyörivän noin 3,5 miljardia dollaria. Lähivuosina jakamistalouden markkina-arvon on arvioitu nousevan 500 miljardiin euroon.

Alan suurimpiin toimijoihin kuuluvat majoitusta välittävä Airbnb ja kyytejä välittäjä Uber ovat jo todella suuria. Uberin arvoksi on arvioitu 18 miljardia dollaria. Se on enemmän kuin autovuokraamot Hertz ja Avis yhteensä.

Uberin ja Airbnb:n perusidea on hyvin samankaltainen. Molemmat toimivat alustoina, joiden kautta ihmiset voivat tarjota ja etsiä kyytejä tai majoitusta. Molemmat yhtiöt saavat siivun jokaisesta niiden kautta välitetystä autokyydistä tai majoituksesta.

– Uberin ja Airbnb:n kohdalla ei ole kysymys siitä, että ne ottaisivat ihmisiä töihin. Ne ovat vain markkinapaikka, jossa kannattaa olla, jos haluaa etsiä majoitusta tai kyytejä. Ne perustuvat siihen, että ne pystyvät tuomaan ihmiset yhdelle alustalle. Niiden käyttäjien toiminta on yrittäjämäistä, Selosmaa sanoo.

Muuttaa kulutusta ja venyttää lainsäädäntöä

Aivan ongelmattomasti ei jakamistalouden esiinmarssi ole sujunut. Perinteiset toimijat ovat valittaneet, että Uber ja Airbnb ovat tulleet niiden reviirille, ilman majoitus- ja taksialan lupavaatimuksia ja velvoitteita.

Uber koettelee lainsäädännön rajoja monessa maassa, myös Suomessa. Yksittäisiä Uber-kuskeja epäillään luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta.

– Lainsäädännön osalta tämä on jatkuvaa rajan vetoa. Mutta kyllä Suomessa koko ajan mietitään, miten jakamistaloudesta saataisiin hyödyt käyttöön ja toiminta olisi turvallista ja tehokasta kaikille, Selosmaa sanoo.

Jakamistaloudesta toivotaan myös yhtä pelastajaa maailman ympäristöongelmiin.

– Jakamistaloudessa kulutus kohdistuu vähemmän ostettaviin tavaroihin ja roinan määrä vähenee. Rahan kulutus sinänsä pysyy varmaan samana, mutta se käytetään palveluihin ja elämyksiin. Myös valmistajien kannattaa tehdä kestävämpiä, parempia ja kalliimpia tuotteita, kun ne menevät yhteiskäyttöön ja niitä käytetään paljon ja pitkään, Selosmaa pohtii.