Maailman pohjoisin parsa kasvaa Lapissa – kylmä talvi ja valoisa kesä tekevät siitä ainutlaatuisen makean

Keskiyön aurinkossa Napapiirin pohjoispuolella kasvaa erityisen makeaa parsaa. Pellon Nuasjärvelle muuttanut pariskunta aloitti parsan kasvatuksen kahdeksan vuotta sitten. Ensimmäinen parsasato saatiin muutama vuosi sitten.

tiede
Nuasjärven parsa on erityisen makea ja mehukas.
Nuasjärven parsa on erityisen makea ja mehukas.Raimo Torikka / Yle
Päivi ja Anthony kasvattavat parsaa Päivin äidin synnyinsijoilla.
Päivi ja Anthony Pickenin haastattelu ja kuva: Raimo Torikka / Yle

Napapiirin pohjoispuolella Pellon Nuasjärven rannalla on ensi silmäyksellä hyvin vaatimattoman näköinen viljelys. Viljelyksellä kuitenkin kasvaa Suomen, mutta ennen kaikkea Lapin oloissa äärettömän harvinaista parsaa.

Nuasjärvelle parsan ovat tuoneet juurilleen palannut Päivi ja miehensä Anthony Picken. Keski-Englannin viljavilta seuduilta syntyisin oleva Anthony ihastui Nuasjärven rannan maan laatuun.

Olosuhteet olivat täydelliset parsan kasvatukseen

Anthony Picken

– Kun tulin Suomeen huomasin, että maaperä ja olosuhteet olivat täydelliset parsan kasvatukseen. Tuntui järkevältä kokeilla kun tiedetään, että tämä kenttä ei kärsi keväällä pakkasista. Tämä on onnistunut ja parsa vihtyy täällä hyvin, kertoo Anthony Picken.

Anthony ja Päivi istuttivat ensi kertaa parsaa Nuasjärvelle vuonna 2007. Parsa on erittäin vaativa viljelykasvi. Parsa on ensin juurrutettava huolellisesti kasvupaikalle. Ensimmäinen sato normaalisti saadaan kolmesta neljään vuoden kuluttua, Lapissa hieman pidempään.

Nuasjärven viljelyksiltä Pickenit ovat saaneet satoa muutamana kesänä. Omaan käyttöön maistiaisiksi kerättiin vuonna 2011, mutta myyntiin asti vasta parina muutamana kesänä. Anthony ja Päivi ovat kokeeksi istuttaneet useampia kanadalaisia sekä uusseelantilaisia viileän kasvualueen parsalajikkeita.

Lapin parsa on työläs ja tuottoisa

Parsa on varhaisen sadon kasvi. Nuasjärvellä satokausi alkaa normaalisti touko-kesäkuun vaihteessa ja kestää kolmesta neljään viikkoa. Sato on korjattava käsin ja parsa kerrallaan.

Kylmän alkukesän vuoksi on parsakausi nyt vasta alullaan. Käynnissä on kisa rikkakasvien kanssa, jotka kasvavat normaalisti viileydestä huolimatta.

– Kyllä kitkemistä riittää kaikille. Parsa on käsityökasvi eikä sitä voi teollisilla metodeilla tuottaa. Kun parsa pysyy ylimmäisenä, niin silloin ollaan oikeassa tilanteessa, kertoo Päivi Picken parsanviljelystä.

Kun on lämmintä, niin parsa kerätään jopa kolme kertaa päivässä.

Anthony Picken

Lämpö ja ympärivuorokautinen keskiyön aurinko saa parsan kasvamaan lähes silmissä. Tiedossa on pitkiä päiviä viljelijöille. Vaikka tuottava viljelyala on vielä kohtuullisen pieni, ovat Pickenit saaneet parhaina päivinä satoa toistakymmentä kiloa.

– Englannissa sato kerätään kerran päivässä tai joka toinen päivä. Kun täällä on lämmintä, niin kerätään kerran tai jopa kolme kertaa päivässä. Kasvusto työntää parsaa todella kovaa ehtiäkseen lyhyen kesän aikana kasvaa kunnolla, kertoo Anthony pohjoisen parsanviljelyn erilaisuudesta.

Yöttömän yön herkkua

Nuasjärven parsa myydään kaikki yhteen Rovaniemeläiseen ravintolaan. Se on erittäin makeaa, kylmän talven ja lyhyen sekä valoisan kesän ansiosta siinä peräti 5,5 prosenttia sokeria, selvästi enemmän kuin muualla kasvatetussa.

– Meidän parsa on erilainen vaikka se näyttää samalta. Se on hyvin mehukas, hauras ja vähäsäikeinen. Kasvuolosuhteiden vuoksi se on erilainen. Sitä ei osattu odottaa, että ilmasto voi vaikuttaa niin dramaattisesti syöntilaatuun, kehuu Anthony pohjoisen parsaa.

Meidän parsa hyvin mehukas, hauras ja vähäsäikeinen.

Anthony Picken

Anthony arvelee, että vuonna 2007 istutettu viljelyala on vuoden tai kahden vuoden päästä täydessä tuottovaiheessa. Muut alat ovat vielä nuoria ja ovat ehkä viiden ja seitsemän vuoden kuluttua kunnolla tuottavia. Pickenit ovat istuttaneet parsaa vuoden 2007 lisäksi vuosina 2009, 2011 ja 2012.

Kokeilussa muitakin erikoisuuksia

Kaikkiaan parsaa kasvaa reilun hehtaarin alalla. Parsan lisäksi Päivi ja Anthony ovat kokeilleet muitakin kasveja.

– Parsa on vain yksi, joskin aina tärkein meille, mutta olemme kokeilleet monia eri kasveja tässä. Esimerkiksi nyt tällä hetkellä meillä on koeviljelyä menossa väinönputkella, huhtasienellä ja kaskinauriilla. Tämä koetoiminta tulee tästä varmasti laajenemaan ja sieltä valikoidaan sieltä ne helmet jatkotuotantoon, kertoo Päivi Picken pariskunnan tulevaisuudesta.

Parsanviljely ei tässä vaiheessa vielä ole riittävän suurta, että pariskunta saisi toimeentulonsa siitä. Päivi tekee varsinaisena työnään Rovaniemellä konsulttitöitä kaivosalan yrityksessä. Anthony taas toimii matkaoppaana rovaniemeläisessä ohjelmapalveluyrityksessä.