Suomi kiristää pakolaispolitiikkaansa – kiintiö pienenee

Ylen tietojen mukaan hallitus on sopinut pienentävänsä pakolaiskiintiötä. Säästyvillä rahoilla Suomi aikoo huolehtia Suomeen siirrettävistä EU-turvapaikanhakijoista. EU taas vaatii jäsenmaitaan kantamaan lisää vastuuta.

Ulkomaat
Tummaihoinen mies pelaa Kimble-peliä vastaaottokeskuksessa.
Yle

Suomi aikoo vähentää pakolaisten vastaanottamista. Ylen useista lähteistä saamien tietojen mukaan hallitus aikoo pudottaa kiintiön takaisin 750:een. Vuosina 2014 ja kuluvana vuonna 2015 Suomi on ottanut vastaan reilut tuhat kiintiöpakolaista, kun aiemmin luku on ollut noin 750. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pakolaisten vastaanottaminen säilyy vähintään viime vuosien tasolla.

EU valmistelee samaan aikaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja jäsenmaihin. Hallitus suunnittelee, että Suomi selviäisi pakolaisten ja pakolla Suomeen siirrettävien turvapaikanhakijoiden huolehtimisesta samalla rahamäärällä kuin tähän asti kiintiöpakolaisista.

Pakolaiskiintiöstä sovittu alustavasti, päätös syksyllä

Ensi vuonna pakolaisten ja pakolla Suomeen siirrettävien turvapaikanhakijoiden määrä olisi hallituksen laskelmien mukaan reilu 1 000, suurin piirtein sama kuin kiintiöpakolaisten määrä nyt.

Suomi saisi EU:lta kahdessa vuodessa noin 800 turvapaikanhakijaa. Hallitus arvioi, että heistä noin 75 prosenttia saisi turvapaikan, eli heitä jäisi Suomeen noin 300 vuodessa. Lisäksi EU tarjoaisi Suomelle noin 300 kiintiöpakolaista. Heidät Suomi sisällyttäisi tulevaan 750 henkilön pakolaiskiintiöönsä. Ylen tietojen mukaan hallitus on alustavasti sopinut pakolaiskiintiön pienentämisestä, ja päätös on tarkoitus tehdä syksyllä.

EU taas on vedonnut jäsenmaihin, jotta nämä kantaisivat nykyistä enemmän vastuuta ja osoittaisivat solidaarisuuttaan EU-maihin pakeneville muuttajille ja Välimeren siirtolaiskriisin kuormittamille rantavaltioille.

Suomi tukee EU-linjaa, mutta ei ota lisää vastuuta

Hallituksessa on pyöritelty erilaisia laskelmia. Jos hallitus pitäisi pakolaiskiintiön ennallaan, ja ottaisi lisäksi EU:n Suomelle tarjoamat kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat, vastaanotettavien määrä olisi vuodessa noin 1 600. Jos Suomi pitäisi pakolaiskiintiönsä ennallaan mutta sisällyttäisi EU:n tarjoamat kiintiöpakolaiset siihen – ja siirretyt turvapaikanhakijat tulisivat sen lisäksi – Suomen vastuulla olisi noin 1 300 henkilöä. Hallitus on kuitenkin päätymässä siihen, että se ottaisi vuosittain vain tuhat ulkomailta tulevaa avuntarvitsijaa.

EU:n päätöksenteko turvapaikanhakijoiden siirroista on vielä kesken. Komissio ehdotti, että Välimeren rantavaltioiden muuttajatulvaa helpotettaisiin siirtämällä 40 000 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta muualle Eurooppaan. Lähi-idän leireiltä siirrettäisiin lisäksi 20 000 jo pakolaisstatuksen saanutta henkilöä EU-maihin, mutta heidän vastaanottamisensa olisi jäsenmaille vapaaehtoista.

Aluksi Suomi vastusti turvapaikanhakijoiden siirtoja ja sanoi kannattavansa vapaaehtoisuutta. Suomi kuitenkin ilmoitti olevansa valmis neuvottelemaan asiasta eikä aio asettua vastahankaan, jos enemmistö EU-maista on siirtojen puolella.

Maailman kriisit näkyvät Suomenkin rajoilla

Suomeen on tullut useimpiin EU-maihin nähden niukasti turvapaikanhakijoita. Eniten heitä tulee Saksaan ja Ruotsiin – Ruotsiin tuli vuonna 2014 peräti 80 000. Suomeen heitä tuli 3 000. Suomi arvioi, että tänä vuonna Suomen rajoille tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kaksinkertaistunee.

Kiintiöpakolaisia Suomi taas on tähän asti ottanut väkilukuunsa nähden keskimääräistä enemmän. Kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan kansainvälisten sopimusten perusteella pakolaisstatuksen saaneita henkilöitä, jotka ovat kaikkein hädänalaisimpia.