Tulevaisuustutkija: ”Talouskasvun tavoittelu talouskasvun vuoksi on täyttä idiotismia”

Voimakkaat etujärjestöt, vahva luotto suuryrityksiin ja talouskasvumantrat – kaikki asioita, joista Suomen pitäisi päästää irti, sanoo tulevaisuudentutkija Markku Wilenius.

Aamu-tv
Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius.
Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius sanoo maailman olevan uuden aikakauden kynnyksellä. Hän nimittää tulevaa kuudenneksi aikakaudeksi. Miltä tulevaisuutemme näyttää ja mitkä asiat muuttuvat?

Maailma on siirtymässä uuteen aikakauteen, mutta Suomi on jäämässä pahasti kelkasta.

Näin toteaa Turun yliopiston tulevaisuustutkimuksen professori Markku Wilenius, joka on tutkinut maailman megatrendejä jo pari vuosikymmentä. Niiden pohjalta hän pohtii, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Wileniuksen mukaan parhaillaan alkavassa – järjestysnumeroltaan kuudennessa – aikakaudessa ihmisen toimintamallit muuttuvat älykkäämmiksi ja resurssien käyttö tehokkaammaksi.

– Nyt me käytetään resursseja kauhean tuhlaavasti, mihin meillä ei ole varaa.

Taantumassa rämpivän Suomen tulevaisuus ei kuitenkaan näytä toistaiseksi ruusuiselta. Wileniuksen mukaan katsaus Ruotsin, Saksan tai Sveitsin kaltaisiin maihin osoittaa, että Suomea vaivaa visiottomuus – epäjohdonmukainen johtaminen.

– Talouspolitiikan on oltava johdonmukaista ja strategista, eli pitkäaikaista. Meillä tällaista ei ole ollut.

Uuden Nokian perään on turha haikailla

Wileniuksen mukaan Suomen näköalattomuuden juuret ovat 2000-luvun alun nousukaudessa.

– Silloin tehtiin massiivisia virheinvestointeja, kun katsoo metsäteollisuutta, metalliteollisuutta ja Soneran hassauksia. Nokia porskutti hyvin, mutta sen varjoon jäi se tosiasia, että alettiin jäädä kelkasta.

Sokea luotto Nokian kaltaisiin lippulaivoihin olikin virhe, josta tulisi oppia.

– Isot vanhat yritykset ovat hallinneet kenttää. Jos ajatellaan työtä ja talouskasvua, sen täytyy perustua pk-sektorin kasvuun, Wilenius näkee.

Etujärjestöt pois – asiantuntijat kunniaan

Mitä Suomen pitäisi sitten tehdä toisin? Wilenius nostaa esimerkiksi energiantuotannon.

– Elämme maailmassa, jossa uusiutumattomat raaka-aineet ja metallit ovat yksinkertaisesti loppumassa kesken. Meidän pitää löytää tuotteet ja palvelut, jotka perustuvat kestävälle luonnonvarojen käytölle. Me voisimme olla niitä, jotka ratkaisevat tämän pelin, ne jotka tuovat uudet konseptit ja palvelut.

Uusiutumisessa on Wileniuksen mukaan kyse pitkälti vanhan poistamisesta. Ei olekaan yllättävää, että työkseen tulevaisuutta pohtiva kritisoi Suomea vanhoihin rakenteisiin jämähtämisestä.

Näitä vanhoja rakenteita ovat Wileniuksen mukaan esimerkiksi edelleen hyvinvoivat hyvä veli -verkostot, sekä etujärjestöjen kaltaiset omia etujaan ajavat tahot, jotka osallistuvat voimakkaasti keskusteluun ja päätöksentekoon.

– Meidän pitäisi päästä tästä irti. Tiedon ja näkemyksen siitä mihin tulevaisuutta ohjataan, pitäisi perustua todelliseen asiantuntijatietoon, joka auttaa yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä löytämään oikean päätöksen.

"Idioottimainen" talouskasvumantra

Wilenius soimaa suomalaista talouskeskustelua, jossa vannotaan talouskasvun nimeen, muttei katsota sitä, miten talouskasvuun pyritään.

– Talouskasvumantra on sitä, että haetaan kasvua kasvun vuoksi ja sehän on täyttyä idiotismia. Meidän täytyy hakea älykästä talouden kasvua.

Älykäs talouskasvu olisi Wileniuksen mielestä esimerkiksi sellaista joka työllistäisi ihmisiä samalla kun se loisi kasvua.

– Tällä hetkellä keskustelu esimerkiksi energiasta on pääasiassa sitä, että energian pitäisi olla halpaa ja pitäisi olla huoltovarmuutta. Keskustelua ei ole yhdistetty siihen, miten luodaan uusia työpaikkoja. Luodaanko niitä ydinvoimalla vai uusiutuvan energian tuotantomuodoilla, jotka työllistävät paljon enemmän?

Uskoa nuoren polven yrittäjiin

Suomella on Wileniuksen mukaan kuitenkin myös toivoa. Sitä antavat nuoren polven yrittäjät.

– He näkevät, että tässä on kyse kokonaisvaltaisesta ajattelusta, jossa yhdistyy etiikka, talous ja yhteiskunnallinen toiminta.

Muutoksiin valmistautumista helpottaa myös se, että moderni suomalainen kulttuuri on nuorta eikä siten laahaa perinteiden painolastia.

– Se antaa edun ketterään siirtymiseen. Meillä on hyvää ruohonjuuritason toimintaa, mikä vain pitäisi saada yksi askel laajemmalle.