Myrsky saa arboristin puhelimen pirisemään – moni haluaa syyn häirikköpuun kaatamiseen

Arboristiin eli puunhoidon asiantuntijaan otetaan yhteyttä, kun pihapiirin puiden kunto huolestuttaa. Taustalla voi olla myös halu päästä tietystä puusta eroon. Puiden kuntoa voi arvioida itsekin.

luonto
Puunrungossa näkyvä pakkasen aiheuttama halkeama.
Kalle Niskala / Yle

Myrskyn jälkeen arboristi Tommi Kålan puhelin soi aina ahkerasti, kun ihmiset kysyvät puiden kaatamisesta. Myrskytuulen riepottelu herättää huolen puun kunnosta ja turvallisuudesta, mutta moni haluaa myös syyn tiettyjen puiden kaatamiseen.

– Puita, jotka oikeasti pitäisi kaataa, on varmaan viisi sadasta. Yleensä syy on joku ihan muu, roskaaminen tai auringon edessä oleminen, Kåla kertoo.

Puun kuntoon vaikuttaa moni asia. Kuntoa arvioitaessa ensimmäisenä tarkastellaan yleisilmettä.

– Minkä kokoiset ja väriset lehdet puulla on ja miten paljon niitä on. Harvat ja huonokuntoiset lehdet ovat huolestuttava merkki. Toisaalta tällä hetkellä lehtien homepilkut voivat johtua sateisesta kesästä, Kåla neuvoo.

Pakkanen aiheuttaa halkeamia

Kuntoa tutkitaan myös rungon pinnasta, esimerkiksi halkeamista, käävistä, sienistä ja kolhuista.

Halkeamat eivät välttämättä ole huolestuttavia.

Arboristi Tommi Kåla

– Halkeamat eivät välttämättä ole huolestuttavia. Ne ovat tyypillisiä koivuille, koska niissä on paljon vettä ja mahlaa. Halkeama voi johtua esimerkiksi pakkasesta.

Puuhun pesiytyneet käävät taas voivat olla vaarallisia.

– Käävät kertovat paljon puun kunnosta. Kun kääpä kasvaa tiettyyn kokoon, puu alkaa olla vaarallinen lahoamisen vuoksi, Kåla kertoo.

Tilannetta voi tutkia lahonetsintälaitteella, nykyisin myös ultraäänilaitteella.

Usein myrsky kaataa juuri huonokuntoiset, lahot puut. Toisaalta lehtien harventuminen vähentää tuulen tarttumista puuhun. Yhden puun kaatuminen ei vältämättä kerro mitään sen vieressä olevien puiden kunnosta.

– Se riippuu siitä, onko puilla sama juuri. Jos ei, viereinen voi olla aivan hyvässä kunnossa.