Suomen varhaisimmasta asutuksesta uutta tietoa: Ilomantsissa pyydettiin haukea 10 000 vuotta sitten

Koitereen muinaisilta rannoilta on paljastunut uutta tietoa kivikauden asutuksesta. Luun palasista tehty analyysi paljastaa, että Ilomantsissa pyydettiin haukia 10 000 vuotta sitten. Löydöt ovat merkittäviä arkeologisesti ja geologisesti.

tiede
Arkeologian opiskelija Olli Eranti silmäilee Ilomantsin Inventoinnissa löytyneen Hiienvaaran kivikautisen asuinpaikan maastoa Muinais-Koitereen noin 10 000 vuotta vanhalla rantaviivalla.
Arkeologian opiskelija Olli Eranti silmäilee Ilomantsin Inventoinnissa löytyneen Hiienvaaran kivikautisen asuinpaikan maastoa Muinais-Koitereen noin 10 000 vuotta vanhalla rantaviivalla. Esa Hertell / Metsähallitus

Ilomantsissa sijaitsevan Koitereen muinaisilta rannoilta löydetyt palaneet luut tarjoavat täysin uutta tietoa Suomen varhaisimmasta asutuksesta ja järven geologisesta kehityshistoriasta. Löydöt tehtiin viime kesän kulttuuriperintöinventoinnissa.

Luista tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella muinaisen Koitereen rannoilla on asuttu mesoliittisella kivikaudella viimeistään noin 10 000 vuotta sitten. Luun palasista tehty analyysi paljastaa, että järven rannoilla pyydettiin tuolloin haukia. Jääkauden jälkeen Koitere oli huomattavasti nykyistä suurempi.

– Löydöt ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että Koitereen alue tunnetaan huonosti. Asuinpaikkoja on aiemmin tutkittu vain Koitereen nykyisiltä rannoilta eikä muinaisrannoilta, arkeologi Esa Hertell Metsähallitukselta kertoo.

Suomen ensimmäiset asukkaat jo aiemmin Pohjois-Karjalaan

Esa Hertell liikkui ryhmineen järven pohjois- ja koillispuolisilla alueilla. Inventoinnin myötä kuva alueen esihistoriasta muuttui suuresti. Alueelta löydettiin kymmenkunta kivikautista asuinpaikkaa kilometrien päässä nykyisestä järven rannasta.

Aiemmin julkaistujen tutkimusten perusteella Suomen ensimmäiset asukkaat saapuivat Pohjois-Karjalaan Joensuuhun noin 11 000 vuotta sitten. Vanhimmat asumukset on löydetty Enon Sarvingista. Nyt saatujen ajoitustulosten perusteella on hyvin todennäköistä, että asutus on Koitereellakin alkanut samaan aikaan.

Ilomantsin inventointi on osa Suomen suurinta kulttuuriperintöinventointiprojektia. Metsähallituksen metsätalouden projekti päättyy vuoden lopussa, jolloin monikäyttömetsiä tulee inventoiduksi noin neljä miljoonaa hehtaaria.

Lähteet: Metsähallitus