Starttirahatilanne on tänä vuonna ennätyksellisen huono

Aloittavan yrittäjän toimeentulotuki on loppumassa uusien päätösten osalta eri puolilla Suomea. TE-toimistoissa kuvaillaan tilannetta poikkeukselliseksi. Lisärahoitusta toivotaan loppuvuoden aikana, mutta valtion rahatilanne ei lupaa hyvää.

Kotimaa
Starttirahatilanne 2015
Starttirahatilanne kesäkuussa 2015. Lähde: Ylen TE-toimistoihin tekemä kysely ja Ylen uutisointi. Yle Grafiikka

Helsinkiläinen Antti Vanhanen pyörittää yhden miehen valmennusyritystä kodinsa olohuoneesta. Toimitusjohtajan toimeentuloa helpottaa noin 700–800 euron kuukausittainen starttiraha. Vanhanen pitää tukea hyvin mitoitettuna. – Se on antanut henkistä vapautta, kun saa kaupasta leipää ja maitoa eikä ensimmäislle myynnille ole niin kovaa painetta. Näin alussa siitä on hyötyä, Vanhanen sanoo.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella starttirahatilanne on synkempi. Ylen keräämien tietojen perusteella rahojen uskotaan TE-toimistoissa riittävän koko vuodeksi Uudenmaan lisäksi vain Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Muualla tuen arvioidaan loppuvan vuoden mittaan, ja laajalti tukea myönnetään vain erityisehtojen mukaan.

Käytännössä kaikkialla tilannetta kuvaillaan huonommaksi edellisvuosiin verrattuna.

Rahaa on monissa paikoin tänä vuonna kohdistettu vain pitkäaikaistyöttömille, koska jaettavaa on ollut vähän. Toisaalta osa työllistämismäärärahoista on korvamerkitty ministeriössä yli 300 päivää työmarkkinatuen varassa olleille. Starttirahat myönnetään samasta potista kuin esimerkiksi palkkatuki. Työllisyysmäärärahojen loppuminen koskettaa starttirahojen ja palkkatuen lisäksi myös TE-toimistojen tarjoamia työvoimakoulutuksia.

Rahojen riittävyydellä tarkoitetaan tässä sitomattomia rahoja eli mahdollisuuksia uusien päätösten myöntämiselle. Jo tehtyihin päätöksiin rahojen loppuminen ei vaikuta.

Pienyritysten syntyminen hidastuu

Pahin tilanne on Satakunnassa, missä uusien starttirahojen jakaminen on kokonaan keskeytetty. Palvelujohtaja Elina Peurala arvioi, että Satakunnassa noin 15 yrittäjää jää kuukausittain ilman päätöstä.

– Näin radikaalia tilannetta ei ole aikaisemmin ollut. Tämä tietysti vähintään hidastaa uusien yritysten syntymistä, Peurala sanoo. Starttiraha myönnetään aloittavalle päätoimiselle yrittäjälle, jos yritys katsotaan elinkelpoiseksi, eikä tuki esimerkiksi vaikuta markkinoiden kilpailutilanteeseen. Varsinaisia muodollisia vaatimuksia ei ole, mutta tuki on aina harkinnanvarainen. – Kyseessä ei ole subjektiivinen oikeus, vaan tukea jaetaan kulloisenkin tilanteen mukaan, muistuttaa ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että julkisen vallan on myönnettävä palvelu tai etu siihen oikeutetuille. Starttirahaa sen sijaan jaetaan vain, jos varaa on. Antti Vanhanen ei usko, että kenenkään yritystoiminta jää starttirahasta kiinni, mutta pitää starttirahaa toimivana järjestelmänä yrittäjälle. Yhteiskunnan näkökulmasta järjestelmää puoltaa ainakin muutaman vuoden takainen Turun Kauppakorkeakoulun ministeriölle toteuttama tutkimus. (siirryt toiseen palveluun) – Jos Suomeen halutaan lisää yrityksiä tai maan veropohjaa laajentaa, niin on ristiriitaista, jos rahaa starttitukeen ei löydy, Vanhanen sanoo.

Lisäbudjettia toivotaan syksyllä

Kun edellinen hallitus vuonna 2011 aloitti kautensa, se myönsi rahaa työllisyyden tukemiseen juhannuksen alla. Tällä kertaa työllisyysasiat jäivät Talvivaaran hoitamisen jalkoihin lisätalousarvioesityksessä. TE-toimistojen vastauksien perusteella uudelta hallitukselta toivotaan rahaa työllistämistoimiin, siis myös starttirahaan, viimeistään syksyllä. Tilanne saattaa kuitenkin olla arvioitua tiukempi. Viime viikolla lisätalousarvioesitystä käsitelleessä täysistunnossa oppositio kritisoi hallitusta työllistämisrahojen puutteesta. Hallituspuolue Kokoomuksen Ben Zyskowiczin vastaus oppositiolle ei antanut aihetta toiveikkuuteen.

– Huolta kannetaan aiheellisesti tiettyjen ely-keskusten rahojen loppumisesta, mutta suuri kuva on se, että kohta on koko Suomessa rahat loppu.