Suomella riittää etunsa vahtimista Kreikka-vakuuksissa

Brittilehti The Guardian uutisoi eilen nimettömiin lähteisiin perustuen, että Kreikan velkojat voivat helpottaa maan velkataakkaa. Tämä herättää kysymyksen Kreikka-vakuuksista. Pitääkö Suomen pelätä yli 900 miljoonan euron vakuuksien menettämistä?

talous
The Greek and Finnish finance ministers signed a bilateral stability pact in Brussels on February 20.
The Greek and Finnish finance ministers signed a bilateral stability pact in Brussels on February 20.Finance Ministry

Brittiläinen lehti The Guardian uutisoi eilen (siirryt toiseen palveluun), että kansainväliset velkojat pohtivat Kreikan toisen pelastusohjelman pidentämistä puolella vuodella.

Samalla lehden nimettömien lähteiden mukaan luotottajat olisivat ehdottamassa Kreikalle helpotuksia maan velkataakkaan. Tämä nostaa esille kysymyksen entisen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (SDP) hakemista Kreikka-vakuuksista.

Eri lehdissä on esitetty, että Suomi menettää vakuudet, jos velkaa leikataan tai sen laina-aikaa pidennetään. Tällöin velanmaksun lykkäämisestä on sovittu yhdessä.

Pitäisikö siis pelätä, että Suomi menettää 930 miljoonaa euroa, jotka on sijoitettu lontoolaisella sulkutilillä?

Troikka eli euromaat, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Euroopan keskuspankki EKP ovat myöntäneet rahoitusta sekä kahdenvälisillä järjestelyillä että ERVV-mekanismin kautta Kreikalle.

Suomen vakuudet liittyvät rahoitukseen, joka on myönnetty ERVV-rahoituslaitoksen kautta. Yhteensä Suomi on taannut rahoitusta ERVV:n kautta 6,6 miljardilla eurolla, joista suurin osa on mennyt Kreikkaan. Pienellä osalla on rahoitettu myös Irlantia ja Portugalia.

Velkajärjestelyjen pitää siis kohdistua 6,6 miljardin euron ERVV-pottiin, mikäli Suomen vakuussaatavat vaarantuvat. The Guardian ei tarkenna, mihin velkapottiin mahdolliset helpotukset kohdistuisivat.

Vaikka Kreikan ERVV-velkoja järjesteltäisiin, vakuudet saattaisivat pysyä yhä voimassa. Mikäli Kreikan velkataakkaa helpotettaisiin, Ylen virkamieslähteiden mukaan osapuolet neuvottelisivat vakuussaatavista.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerigh on samaa mieltä. Hänen mukaansa vakuudet pysyvät lähtökohtaisesti voimassa, ellei niistä luovuta.

Mikäli esimerkiksi 30-vuotisia lainoja pidennetään 20 vuodella, eräpäivä lainojen maksamiseen siirtyy. Tällöin vakuudet laukeavat 50 vuoden päästä, jos Kreikka ei maksa velkojaan.

Samantyyppisiä neuvotteluita voitaisiin käydä, jos troikka päättäisi leikata velan pääomaa.

Eri asia puolestaan on, jos Suomi vapaaehtoisesti luopuu vakuuksista. Tämä ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä tilanteessa, jossa äänestäjille pitää myydä leikkauksia.