Keskustelu kuolleen keminsaamen elvyttämisestä leimahti jälleen

Olaus Sirma -seminaarissa tehtiin kesäkuun alussa päätös kuolleen keminsaamen elvyttämistyön aloittamisesta toden teolla. Työ aloitetaan säilyneiden tekstien keräämisellä yksien kansien väliin. Uusi saamelaisseura Sámi árvvut reagoi päätökseen ja muistuttaa, että keminsaame kuoli 1700-luvun loppupuolella eikä siitä ole jäljellä kuin muutama kirjallinen viittaus.

Sápmi
Boazodoalli Leena Pyhäjärvi
Anneli Lappalainen / Yle
Ođđasat 16.6.2015

Kesäkuun puolessa välissä Pyhätunturilla pidetyssä Olaus Sirma -seminaarissa julkistettiin aie aloittaa kuolleen keminsaamen elvyttäminen. Kielestä on säilynyt katekismuksen käännös ja joikuja, joita Olaus Sirma keräsi.

Vaikka kieli on kadonnut, niin keminsaame elää Itä- ja Keski-Lapin paikannimissä, sanoo lokkalainen poronhoitaja Leeva Pyhäjärvi.

Pyhäjärvi on ilahtunut ajatuksesta aloittaa keminsaamenkielen elvyttäminen toden teolla.

– Kyllähän se mukava, yhteishenkeä vahvistava asia olisi. Kielestä voisin kertoa sen, että me ku ollaan tuolla porosilla, niin mehän puhumme lapinkieltä, eihän suomenkielestä löydy vastineita poronhoitosanastolle, Pyhäjärvi sanoo.

Elvyttämisestä väiteltiin viimeksi toissa kesänä

Kuolleen keminsaamen elvyttämisestä väiteltiin viimeksi toissa kesänä.

Silloin Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielitutkimuksen professori Janne Saarikivi näki, että Sodankylässä puhuttu saamenkieli pystyttäisiin ottamaan uudelleen käyttöön.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen kielen ja -kulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahden taas sanoi, että elvyttäminen olisi leikkimistä, koska ei ole tiedossa miten kieli soi tai millaisia sanontoja ihmiset käyttivät.

Säilyneet tekstit yksien kansien väliin

Nyt keminsaamenkielen elvytystyö aiotaan aloittaa säilyneiden tekstien keräämisellä yksien kansien väliin.

Tutkijaryhmällä, johon kuuluvat muun muassa tutkijatohtorit Erika Sarivaara ja Tanja Joona, on työn alla kirja Kemin Lapin historiasta.

– Tuli viitteitä tästä, että ihmisillä on kiinnostusta omia sukujuuria kohtaan. Ja sitten ymmärrystä ehkä halutaan lisätä sitä tämänhetkistä kulttuuria kohtaan, tutkijatohtori Tanja Joona kertoo.

Elvytettyä keminsaamenkieltä olisi tarkoitus käyttää esimerkiksi seremoniakielenä sekä opettaa kansalaisopistoissa aluella, jossa kieltä on satoja vuosia sitten puhuttu.

Uusi saamelaisseura kehottaa unohtamaan keminsaamen elvytyksen

Vastikään perustettu uusi saamelaisseura Sámi árvvut (su. Saamelaiset arvot) reagoi tuoreeltaan ilmoitukseen elvytystyön alkamisesta. Sámi árvvut -yhdistyksen puheenjohtajana toimii Klemetti Näkkäläjärvi.

Yhdistyksen hallitus on lähettänyt useille ministeriöille ja yliopistoille kannanoton koskien Olaus Sirma -seminaarin päätöstä aloittaa keminsaamen elvytys.

Yhdistys esittää, että hanke keminsaamen kielen elvyttämiseksi hylätään ja unohdetaan.

– Keminsaame on Etelä- ja Keski-Lapissa puhuttu saamen kieli, joka kuoli kulttuurin myötä 1700-luvun loppupuolella. Kielestä ei ole jäljellä kuin muutama kirjallinen viittaus. Kielen elvytyksessä on kyse uhanalaisen tai katoamisvaarassa olevan kielen elvyttämisestä opetuksella, kielipesätoiminnalla, hallinnon ja lainsäädännön kehittämisellä.

– Sammuneen keminsaamen elvyttäminen ei ole enää mahdollista, koska kielellä ei ole tukenaan elävää kulttuuria ja kieli käytännössä rakennettaisiin muutamien historiallisten lähteiden ja elossa olevien keminsaamen sukukielten avulla, yhdistys lausuu.

"Tulisi kehittää parhaita käytäntöjä elävien saamen kielten turvaamiseksi"

Sámi árvvut -yhdistys haluaa sen sijaan muistuttaa, että kaikki saamen kielet ovat vaarassa kadota kuten koko saamelainen elämäntapakin.

– Yhteiskunnalla on entistä vähemmän resursseja käytettävissään ja tässä tilanteessa yhteiskunnallisin varoin toteutettavalla keminsaamen elvytyksellä voisi olla tuhoisia seurauksia elävien saamen kielten elvyttämisessä ja samanaikaisesti luoden aivan uudenlaisia eettisiä, poliittisia ja tieteellisiä ongelmia.

Yhdistyksen mielestä päätös muinaisten saamen kielten uudelleen luomisesta kuuluu saamelaisyhteisölle, koska kadonneet saamelaiskulttuurit ovat osa saamelaisten kulttuurista perintöä ja saamelaisilla on perustuslain nojalla kulttuuria koskeva itsehallinto sekä itsemääräämisoikeus.

– Tiedeyhteisön ja saamelaisten tulisi yhdessä ryhtyä kehittämään parhaita käytäntöjä elävien saamen kielten ja kulttuurimuotojen tulevaisuuden turvaamiseksi, yhdistys sanoo tiedotteensa lopussa.

Tv-uutisjutun pääsee katsomaan myös tästä Yle Areena -linkistä (alkaa ajassa 3:29).