Kreikalla ja EU:lla vihdoin kompromissihalua

EU ja Kreikka yrittävät ratkaista velkaohjelman kohtalon parin päivän sisällä. Ohjelma umpeutuu kuun lopussa.

politiikka
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ja EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ja EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.Francois Lenoir / AFP

Neljän kuukauden tyhjäkäynnin jälkeen Kreikka ja EU näyttävät päässeen todellisiin neuvotteluihin Kreikan velkaohjelmasta. Kreikka esitti eilen listan uudistuksista, joita se olisi valmis toteuttamaan.

Kreikka laskee, että uusilla leikkauksilla, veronkorotuksilla ja maksuilla kerättäisiin ensi vuonna 2,7 miljardia ja seuraavana 5,2 miljardia euroa nykyistä enemmän tuloja.

Vuodettujen dokumenttien mukaan Kreikka puuttuisi muun muassa eläkejärjestelmään, verottaisi nykyistä enemmän keski- ja hyvätuloisia palkansaajia sekä paljon voittoa tekeviä yrityksiä ja pienentäisi puolustusmenojaan.

Eniten varoja kerättäisiin eläkeuudistuksilla ja arvonlisäveroa nostamalla. Toimet ovat samansuuntaisia kuin lainoittajien esittämät vaatimukset ovat olleet. Uudistuksilla Kreikka laskee yltävänsä prosentin perusylijäämään valtiontaloudessa.

Kreikka tarvitsee lisäaikaa

Velkojat eivät ole vielä kommentoineet yksityiskohtaisesti Kreikan laskelmia. Työtä tehdään nyt ympäri vuorokauden, jotta valtiovarainministerit saisivat velkaohjelman käsiteltäväkseen ylimääräiseen kokoukseen mahdollisesti jo keskiviikkona.

Jotta EU hyväksyisi lainaohjelman, Kreikan pitää hyväksyttää uudistukset parlamentissa. Kaikkia uusia lakeja se ei kuitenkaan ehdi säätää, vaan tarvinnee ohjelmaan pidennyksen. Silloin myös Kreikkaa odottavan 7,2 miljardin velkaerän maksu viivästyisi.

– Suomi voi hyväksyä ohjelman pidennyksen jos Kreikan parlamentti sitoutuu uskottavalla tavalla helmikuussa sovittuun ohjelmaan, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kokouksen jälkeen.

Kreikka toivoo, että Euroopan keskuspankki antaisi Kreikan valtion myydä lisää lyhytaikaisia valtionvelkakirjoja, jotta maa saisi rahoitettua esimerkiksi kuun lopussa erääntyvät lainanlyhennykset.

Yhdestä Kreikalle olennaisesta asiasta ei pääministerikokouksessa neuvoteltu – Kreikka toivoo edelleen velkojensa leikkaamista. Esimerkiksi Suomen pääministeri Juha Sipilä ei tässä vaiheessa pitänyt keskustelua velan leikkaamisesta ajankohtaisena.

Euromaiden kärsivällisyys ei kestä loputtomiin, vaikka pääministerit kuvailivatkin tunnelmaa myönteiseksi. Esimerkiksi Saksa sanoo tarvitsevansa Kreikan lainaohjelman parlamenttiinsa hyväksyttäväksi ennen kesäkuun loppua.

Kreikan esitys "laajempi kuin koskaan"

Lainoittajainstituutioista EU:n komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustajat pitivät Kreikan ehdotuksia riittävän hyvinä, jotta niiden pohjalta voidaan alkaa muotoilla lopullista sopimusta valtiovarainministerien hyväksyttäväksi.

– Kreikan ehdotus siisältää useita Kreikan hallituksen avauksia, jotka ovat laajempia ja yksityiskohtaisempia kuin mikään, mitä olemme tähän asti nähneet, sanoi IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde illalla Brysselissä.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mielestä Kreikan ehdotus on iso askel oikeaan suuntaan. Hän sanoi, että prosessi saatetaan maaliin kuluvan viikon loppuun mennessä.

– Luotan siihen, että euroryhmä tuottaa keskiviikkona tuloksen, joka voidaan viedä huippukokouksen käsiteltäväksi torstaina, Juncker sanoi.

Soraääniäkin kuitenkin kuultiin. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite arveli poistuessaan kokouksesta, että Kreikassa ei vielä ymmärretä tilanteen vakavuutta. Hän ei ollut tyytyväinen kokouksen lopputulokseen.

– Sopimus on tarpeen, mutta olemme vielä kaukana siitä, Grybauskaite sanoi.