Suomalaistutkimus: Ihminen pärjäsi uskottua paremmin jääkauden Euroopassa

Metsästäjä-keräilijät pärjäsivät hyvin koko Alppien eteläpuolisessa Euroopassa, arvioidaan tutkimuksessa.

Kotimaa
Kartta Euroopan väentiheydestä ja mannerjäätikön muutoksista.
Asutetun alueen ja väentiheyden muutoksia jääkauden aikaisessa Euroopassa. Kuvassa näkyy myös mannerjäätikkö.Miikka Tallavaara, Helsingin yliopisto

Viime jääkauden aikana Euroopassa eli aiemmin uskottua enemmän ihmisiä ja ilmasto oli heille luultua suotuisampi.

Näin arvioidaan suomalaistutkijoiden työssä, joka julkaistaan tällä viikolla arvostetussa yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkimuksen mukaan jääkauden kylmimmänkin vaiheen aikana kolmasosa Euroopasta olisi ollut ilmastollisesti sopivaa ihmisasutukselle. Aiemmin oletettiin, että Eurooppa oli tuolloin hyvin epäsuotuisa ihmiselle.

– Tutkimuksemme mukaan lähes koko Alppien eteläpuolinen Eurooppa, erityisesti Välimeren ja Atlantin rannikkoalue Kreikasta Portugaliin, oli suotuisa jääkauden metsästäjä-keräilijäväestölle, sanoo tutkija Miikka Tallavaara Helsingin yliopistosta.

Kylmimmän vaiheen aikana noin 23 000 vuotta sitten Euroopassa asui noin 100 000 ja jääkauden lopulla noin 13 000 vuotta sitten noin 400 000 ihmistä, arvioivat suomaklaistutkijat.

Luvut ovat selvästi suurempia kuin aiemmissa arvioissa.

Tallavaaran mukaan tutkimus ei myöskään antanut tukea oletukselle, että jääkauden ihmiset elivät toisistaan eristäytyneillä alueilla, joilla ihmiset sinnittelivät jääkauden ankarimpien aikojen yli.

Tieto väkimäärästä ja asutetuista alueista on tärkeä, kun halutaan ymmärtää varhaisten eurooppalaisten kulttuurista ja geneettistä kehitystä.

Jääkauden aikaista väestökehitystä Euroopassa mallinnettiin Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden monitieteisessä tutkimushankkeessa. Ryhmässä on mukana arkeologian, maantieteen, geologian ja ilmastomallinnuksen asiantuntijoita.