Kemissä kertyvä CLT-tieto halutaan jalostaa käytäntöön ja bisnekseksi

Kemin CLT-koetalosta kerätään tietoa edelleenkin, vaikka talon paikka vaihtuukin. Kertynyttä ja kertyvää tietoa haluttaisiin jakaa mahdollisimman laajalle, jotta tavoitteet puurakentamisen lisäämisestä saataisiin CLT:n avulla täyttymään.

Kotimaa
Tytti Ahoranta esittelee CLT-koetalon rakenteita
Kati Siponmaa / Yle

Kemin Kivikolla on parin vuoden ajan saatu tutkittua tietoa massiivipuurakentamisesta. CLT-koetalohankkeen projektipäällikkö Tytti Ahoranta sanoo, että vain saatuja tietoja hyödyntämällä saadaan puurakentaminen nousuun.

– Meillä on tehty kovasti töitä, että esimerkiksi puurunkoisten kerrostalojen osuus saataisiin nostettua 10 prosenttiin ja siihen ollaan lähiaikoina pääsemässä, Ahoranta sanoo.

Uusista puukerrostaloista suurin osa tehdään CLT-rakennetta hödyntäen.

Varsinaisen koetalohankkeen päätyttyä näköpiirissä on interreg-rahoitteinen jatkohanke, jossa nimenomaan pyritään viemään nyt saatuja tietoja käytännön tasolle.

Pientalorakentamisen lisäksi lujasta CLT:stä voidaan toteuttaa esimerkiksi siltoja. Siitä huolimatta Suomessa on esimerkiksi kerrostalorakentamisessa vielä muutamia hidastavia tekijöitä.

– Pientaloissa CLT-rakenteinen talo on paloluokassa, joka pientaloille hyväksytään, mutta kerrostalorakentamisessa Suomessa on tiukemmat määräykset. Olemmekin kollegoiden kanssa päivitelleet sitä, että ilmeisesti Suomessa puu palaa parhaiten maailmassa, Ahoranta naurahtaa.

Oppilaitoksen kupeesta eteenpäin

Digipoliksen, Lapin Ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian toteuttama CLT-koetalo on rakennettu Kemin Kivikolla, jonne on syntynyt koetalon myötä oikea CLT-osaamiskeskus.

Kivikolla pari talvea nähnyt koetalo on pärjännyt silmämääräisestikin hienosti, mutta pelkkään mutuun ei koetalon kohdalla tarvitse turvautua.

– Talo on pitänyt kutinsa ja rakenteet toimivat, tiivistää Ahoranta hankkeen aikana saadut mittaustulokset.

Nyt hankkeen päätyttyä koetalo jatkaa matkaansa uuteen käyttöön matkailujäänmurtaja Sampon asiakastilaksi. Ahoranta sanoo mittausten silti jatkuvan.

– Rakennusfysikaaliset mittaukset talossa jatkuvat ja uusia tutkittavia asioita on jo ideoitu. On mielenkiintoista nähdä vaikuttaako väkimäärän lisääntyminen talon rakenteisiin ja mittaustuloksiin.

Matkailujäänmurtaja Sampolla käy sesongin aikana yli 10 000 turistia.

Koetalon siirto Ajoksen satamaan voi alkaa, kun siirtolupa on saatu ja perustukset perillä ovat kunnossa.

– Tämä voidaan kuljettaa helposti. Voisi sanoa, että tämä on puulaatikko, jonka jäykkä ja jämäkkä rakenne mahdollistaa kokonaisena siirtelyt. Terassit otetaan ennen siirtoa irti, jotta ulottuvuutta saadaan pienemmäksi.

Uusi hanke voisi olla koulurakennus?

Ahoranta toivoo, että koetalon siirtyminen näkyvään käyttöön poikisi positiivista nostetta myös vastaaville hankkeille.

– Toivottavasti saataisiin Lappiin enemmän puurakennuskohteita tai edes yksi uusi CLT-rakennus. Koulujahan on täällä nyt menossa remonttiin. Kun puisen oppimisympäristön on havaittu parantavan tuloksia, niin siinä on yksi syy alkaa tehdä puurunkoisia kouluja, joissa olisi myös puusisustus, Ahoranta hoksauttaa.

Puukoulujen rakentamiseen esikuvia ei tarvitse edes kovin kaukaa hakea, sillä Ahoranta kertoo Pudasjärvellä olevan rakenteilla hirsirunkoinen keskuskoulu, jossa hyödynnetään myös CLT-rakenteita. Kainuussa puolestaan on tekeillä muun muassa Tuupalan koulu, jonka runko tulee CLT:stä.

– Kainuu on kovin edistyksellinen puurakentamisessa ja onneksi olemme tehneet Kainuun kanssa koko ajan yhteistyötä. Sieltä saadaan kannustavia esimerkkejä tänne Lappiinkin.