Koeratkojan tahti on hengästyttävä – jopa 50 ratkottua sanaristikkoa päivässä

Sanaristikkojen suosio on korkeampi kuin koskaan. Mutta tiesitkö, että ennen painoa jokainen ristikko käy läpi koeratkojan tarkan syynin? Koeratkoja löytää ristikoista epäloogisuudet ja asiavirheet – ja tarkastaa vuodessa jopa tuhansia ristikoita.

Aamu-tv
Ristikkolehtiä kaupan lehtihyllyllä.
Kuva: Mika Kriikku / Yle

Sanaristikoiden koeratkoja Heljä-Maija Vanhanen sai Aamu-tv:n haastattelussa eteensä sanaristikon ratkottavaksi. Ruudut on täytetty tasan viidessä minuutissa.

– Se oli sitä ykköstä, Vanhanen toteaa.

"Ykkösellä" Vanhanen tarkoittaa, että ristikko oli haastavuusasteikon helpoimmasta päästä. Sellaiseen ei Vanhaselta pitäisikään tuhraantua paljoa aikaa. Sanaristikoiden sesonkiaikaan – eli kesällä – Vanhanen ratkoo parhaimmillaan 50 ristikkoa päivässä.

– Laskin, että olen ratkonut toista tuhatta ristikkoa tänä vuonna, eli 170 ristikkoa kuukaudessa keskimäärin, Vanhanen laskee.

"Sees" ja "tyyni" eivät ole synonyymejä

Vanhanen ei kahlaa sanaristikkoviidakossa vain huvin ja harrastuksen vuoksi. Hän etsii niistä työkseen virheitä. Niitä eteen tulleista ristikoista löytyy aina kirjoitusvirheistä siihen, ettei ratkaisusana liity vihjesanaan.

– Laatijoille ja piirtäjille sattuu virheitä. Esimerkiksi ”tyyni” ja sees” eivät ole synonyymejä. Vihjeistä voi puuttua tavuviivoja, vihjesana voi puuttua kokonaan, nimissä voi olla kirjoitusvirheitä. Ihan mitä tahansa, Vanhanen luettelee.

Vanhanen on tarkastanut sanaristikoita puolitoista vuotta, mutta niiden ratkomista hän on harrastanut 17 vuoden ajan. Pitkä kokemus ristikoista on koeratkojalle ehdoton. Vain näin pääsee sisälle ns. fakkisanastoon, eli sanoihin joita käytetään usein ristikoissa, muttei puhekielessä.

– Pitää ratkoa, ratkoa, ratkoa ja paljon. Vuosia, ellei vuosikymmeniä, ja myös hyvin vaikeita. Muuten on vaikea hahmottaa mikä on laadukas ristikko.

Suomalainen haluaa ristikkonsa paperilta

Paperilehtien levikit laskevat vauhdikkaasti, mutta sanaristikon suosio pitää. Erilaisten sanaristikkolehtien määrä on jopa suurempi kuin koskaan. Mistä tämä johtuu?

– Ristikot kehittyvät koko ajan. Niissä ei toisteta liikaa samoja asioita vaikka usein väitetäänkin että ristikot ovat sitä samaa. Mutta hyvissä ristikoissa aika elää, sanoo Suomen suurimman sanaristikkojen toimittajan Sanaris Oy:n toimitusjohtaja Erkki Vuokila.

Monia muita pelejä pelataan nykyisin digitaaliselta alustalta, mutta esimerkiksi netin sanaristikot eivät kuitenkaan toistaiseksi ole ottaneet tuulta alleen. Tämä on hyvä asia ristikoita aukeamillaan julkaisevien lehtien kannalta, Vuokila huomauttaa.

– Ristikoiden tärkeys lehdissä korostuu koska se on materiaalia mitä ihmiset haluaa ostaa paperilla. Sen huomaa siitä, että nettiristikoiden ratkonnan määrä on niin minimaalinen verrattuna näihin. Monesti kuulee myös kommenttia, että "ostin lehden vain ristikon takia".

Neuvoja aloittelijoille: aloita helpoista sanoista ja monikoista

Kuinka ristikkotaituri Vanhanen itse neuvoisi vasta-alkajaa?

– Tyvestä puuhun noustaan. Ensin aloitetaan ykköstasolla, sitten siirrytään seuraavalle. Kun löytyy se taso joka antaa ahaa-elämyksiä, voikin pysyä niissä. Olkoonkin se sitten yhden tai kahden tähden tasolla, Vanhanen sanoo.

Sinnikäs yrittäminen ja erehtyminen on pakollista ja yleissivistys auttaa, mutta mitään poppakonsteja sanaristikoiden ratkomiseen ei ole.

Vanhasen ratkomisvinkit ovatkin varmasti tuttuja kaikille ristikoita vähääkään yrittäneille. Niistä ensimmäinen on: aloita sanaristikko helposta ja tutusta sanasta.

– Sitten monikossa olevien sanojen loppuun voi laittaa t-kirjaimet, ainakin helpoissa ristikoissa. Ja ei juututa yhteen paikkaan. Minäkin aloitin täältä ja siirryin sitten tuonne, kun en ollut varma onko ”Cat” Cat Stevens vai jotain muuta.