Ratkaistavana: Lähiökysymys

Lähivuosina eri puolilla Suomea joudutaan ratkaisemaan lähiöiden ja niissä sijaitsevien talojen ja asuntojen kohtalot. Iso osa maan rakennuskannasta on rakennettu sotien jälkeen. Osa kannasta on huonokuntoista, mutta ei läheskään kaikki. Niin sanotuissa lähiötaloissa asuu useampi kuin joka viides suomalainen.

kulttuuri
Talo julkisivuremontissa.
Antti Seppälä / Yle

Lähiökerrostalojen purkaminen Helsingin Jakomäessä loppusyksystä 2014 oli vasta alkusoittoa. Elokuussa Vantaan Mikkolassa puretaan kokonainen 1970-luvun vuokratalokortteli ja lisää on luvassa. Isojen korjausten tarpeessa on nyt iso osa 1960-, 70- ja 80-lukujen rakennuskannasta.

– Silloin, kun kansa muutti maaseudulta kaupunkeihin työn perässä, maa teollistui ja kaupungistui nopeasti. Silloin oli tällainen laaja asuttamisen hanke, mihin haettiin apua teollisen rakentamisen ratkaisuista. Ne olivat jonkun verran silloin vielä kokeiluasteella. Toki osa tästä kannasta on sellaista, että sen korjaaminen tulee tänä päivänä tosi kalliiksi, mutta ei kaikki ole sellaisia. Pitäisi tapauskohtaisesti käydä läpi mikä kiinteistökanta voidaan korjata pienin kustannuksin mikä ei, toteaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Kaukajärven lähiö Tampereella.
Kaukajärvi, TampereTuula Nyberg / Yle

Takavuosina osaa lähiöistä kunnostettiin jo kertaalleen valtion lainoituksella. 1990-luvun lopulla saatiin joidenkin asuinalueiden kunnostamiseen myös EU:n Urban-rahaa.

Edellisen hallituksen aikana lähiöitä kohennettiin ympäristöministeriön Asuinalueiden kehittämisohjelman puitteissa noin 20 miljoonalla eurolla. Ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa ja rahat on nyt käytetty. Uudessa hallitusohjelmassa ei puhuta lähiöistä lainkaan, ainoastaan täydennysrakentamisesta.

Pääkaupunkiseudulla monen lähiön uudistaminen on alkanut vanhan ostoskeskuksen purkamisesta ja uuden rakentamisesta. Muu Suomi seuraa perässä. Lähiöissä on Suomessa valtava asuntovaranto. 1,5 miljoonaa suomalaista asuu lähiökerrostaloissa.

Vantaalla purkukortteli saa toimia vielä festivaalin näyttämönä

Vantaan Mikkolassa purkutuomion saanut kerrostalokortteli koostuu kaupungin vuokrataloista. Kortteli rakennettiin vuonna 1974. Talojen ulkopinnoissa raudoitukset ovat paljastuneet betonista. Kolmikerroksisiin taloihin ei myöskään kannata rakentaa nykyvaatimuksia ja vanhenevaa väestöä palvelevia hissejä. Paikalle rakennetaan uutta.

Lähiö Vantaa Mikkola.
Raudoitus paljaana, Marsinkuja 1, VantaaSuvi Vesalainen / Yle

Vielä ennen rakennusten lopullista purkamista elokuussa, kortteli pääsee osaksi lähiöfestivaalia nimeltä Our House. Elokuun alkupuolella elementtitaloissa ideoidaan ja kehitetään viikon ajan työkaluja lähiöiden uudistamiseksi, kertoo festivaalin tuottaja Katja Lindroos.

– Lähiöissä tapahtuu nyt yksi isoimmista muutoksista Suomessa. Meillä on seuraavat kymmenen vuotta isoa peruskorjausta edessä, ja aina kun rahaa liikkuu, se on mielenkiintoista. Siitä avautuu mahdollisuuksia. Nyt päätetään mikä on se seuraava vaihe lähiöissä. Nyt me voimme tavallaan rakentaa ne uudelleen, Lindroos toteaa.

Festivaali kokoaa yhteen alueen asukkaat, suunnittelijoita ja eri alojen yrityksiä. Osaan tyhjennetyistä asunnoista ideoidaan ja remontoidaan sisustukset ja rakenteet, jotka vastaavat tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksia.

Lähiö Vantaa Mikkola
Vantaan Mikkolan purettava kortteliSuvi Vesalainen / Yle

– Meillä on näitä asuntoja täällä, jotka me otamme näyttelytiloiksi. Meillä on yritysyhteistyökumppanit, joiden kanssa me rakennamme näitä tiloja. Esimerkiksi talojen teknistä valmiutta tulevaisuuteen on pidetty aika huonona, mutta meillä on yhteistyökumppani, jonka kautta me voimme tuoda uusia teknologioita näihin ja näyttää mikä täällä on mahdollista, Katja Lindroos iloitsee.

Festivaaliviikon aikana Vantaan Mikkolassa järjestetään työpajoja, kansainvälinen seminaari ja yleisötapahtumia.

– Olennaista ei ole se mitä tapahtuu yhdessä lähiössä vaan se, että me saamme ajatuksia, joita voidaan hyödyntää eri lähiöissä. Kun me puhumme siitä mistä Suomessa nousee sitä kasvua, niin sehän on kansainvälisyydestä ja viennistä. Se, että Suomella on tällainen perintö, on hyvin ainutlaatuista. Me olemme rakentaneet lyhyessä ajassa sangen laadukkaita asuntoja hyvin monille ihmisille, lähiöfestivaalin tuottaja painottaa.

Harmaan sävyinen Hervanta.
Hervanta, Tampere 1975Arja Lento / Yle