1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Toisia kasveja viileä auttaa, toisilla on vilu

Kasvukausi on Hämeessä pari viikkoa jäljessä keskimääräisestä, ja kasvimaan kasvit kaipaavatkin lämpimiä kesäkelejä. Puutarhaneuvoja suosittelee, ettei harsoa kannata kiirehtiä talvisäilöön. Puut ja pensaat sen sijaan rehottavat kosteuden kunniaksi.

Kotimaan uutiset
Kasvimaa kärsii kylmästä
Kati Turtola / Yle

Kasvukausi on myös Hämeessä pari viikkoa jäljessä keskimääräisestä. Myös lämpösumma on jäänyt tavanomaisesta.

Erityisesti kasvimaalle kylvetyt vihennekset ja juurekset sekä kesäkukat kärsivät alkukesän viileistä säistä.

Pro Agrian mukaan varhaisvihannesviljelmillä on korjattu ensimmäisiä eriä kaaleista, nippusipulista ja –porkkanasta sekä keräsalaatista, mutta viileiden säiden vuoksi satoa on valmistunut verkkaisesti. Samanlainen kokemus on Etelä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja, puutarhaneuvoja Arja Pehkosella.

– Erityisesti se lämmön puute alkaa puutarhassa nyt näkyä. Jos kasvimaata ja kesäkukkia katselee, niin kyllä paremmaltakin voisi näyttää. Aika kituliasta on kasvu! puuskahtaa Pehkonen.

Kasvustot tarvitsevat nyt lämpöä, muuten riskinä on sadonkorjuukauden venyminen pitkälle syksyyn, mikä taas lisää sadon laatuongelmia.

Sateet ovat sopineet monivuotisille kasveille

Jos kasvimaalla onkin kituliasta, puiden ja pensaiden vuosikasvustot saattavat sen sijaan olla varsin pitkiä. Liiallinen kosteus ei kuitenkaansovi monivuotisillekaan kasveille, sillä taudit viihtyvät märässä.

Jos on liikaa kosteutta, ilman aurinkoisia päiviä välillä, niin jossain vaiheessa se rupeaa tauteina ja tuholaisina näkymään

Arja Pehkonen

– Perennat ja pensaat voivat nyt aika hyvin. Ne yleensäkin ovat kestävämpiä, koska ovat monivuotisia kasveja ja jo juurtuneet hyvin maahan. Mutta, jos on liikaa kosteutta, ilman aurinkoisia päiviä välillä, niin jossain vaiheessa se rupeaa tauteina ja tuholaisina näkymään, ennakoi Pehkonen.

Harso auttaa moneen vaivaan

Usein kotipuutarhurit ottavat hallaharson viljelmiensä päältä liian aikaisin pois. Rumasti retkottava ja kuraantunutkin harso sattuu pihaturaajan silmään. Puutarhaneuvoja opastaa rakastamaan harsoa ja asettelemaan sitä sateiden jälkeen ilmavasti.

– Kyllä harso lämpöä kasvimaalla lisää. Sitten kun sataa, pitää muistaa, että harso ei saisi mennä niihin kasveihin kiinni, muistuttaa Pehkonen.

Kasvimaalla käy ropse ja kopina, kun tuhannet kirpat hyppelevät retiisien lehdillä. Tältä olisi Arja Pehkosen mukaan välyttty, jos harsoa olisi pidetty kasvimalla pidempään.

– Suosittelen harson käyttöä, vaikka se ruma onkin. Harso toimii luontoystävällisenä tuholaisen torjujana. Aika harvassa on sellainen paikka, että pystyy porkkanaakaan kasvattamaan ilman harsoa, tietää Arja Pehkonen.

Kurkku ja tomaattikin kaipaisivat lisää lämpöä

Arja Pehkonen myöntää, että kasvihuonekasveista esimerkiksi tomaatit ja kurkut ovat nekin vielä hyvin pienikokoisia.

Vielä voi kylvää nopeakasvuisia kasveja, vaikka retiisiä. Ja kun laittaa harson päälle, ei tule kirppaogelmaakaan.

Arja Pehkonen

– Kasvihuoneessakin kasvua hidastaa kylmyys. Tomaattihan on sellainen kasvi, että n. 20 astetta olisi sille hyvä, sanoo Pehkonen.

Niinikään kurkut ovat jäljessä tavallisesta aikataulustaan. Puutarha-alan ammattilainenkin harmittelee kurkuntaimen pientä kokoa, onneksi kurkku saattaa tehdä huikean kasvupyrähdyksen, jos lämpöaalto iskee.

– Kurkkuhan on sitten hirveän nopeaskasvuinen, kun on sopivassa suhteessä vettä, lämpöä ja valoa. Riippuu ihan tästä loppukesästä, että mikä sittenon kurkkusadon tilanne, pohtii Arja Pehkonen tulevaa saldoa.

Porkkana kasvimaalla
Kati Turtola / Yle

Keskellä kesääkin voi vielä kylvää

Kasvimaalle on siis viileän alkukesän aikana saattanut jäädä isoja aukkoja. Kasvit eivät ole itäneet lainkaan tai sitten ne ovat paleltuneet taimivaiheessa. Tässä vaiheesa ei missään nimessä vielä kannata antaa periksi.

– Vielä voi kylvää nopeakasvuisia kasveja, vaikka retiisiä. Ja kun laittaa harson päälle, ei tule kirppaogelmaakaan. Esimerkiksi lehtikaalin taimia voi vielä laittaa. Samoin tilliä ja persiljaa voi kylvää. Kirveli ehtii vielä ihan hyvin ja sitäkin voi kylvää useamman kerran kesässä. Taimikaupoissa ja toreilla on vielä taimia myytävänä tuolla taimikaupoissa ja toreilla, jos omat kylvöt eivät ole lähteneet kasvuun, neuvoo Pehkonen.

Lue seuraavaksi