Hyppää sisältöön

Jättiputket tunkeutuvat jo hiekkalaatikolle – jääkö vieraslajien hävittäminen haaveeksi?

Jättiputket muodostavat metsiköitä ja lupiineja kasvaa silmän kantamattomiin. Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen, jonka tavoite on hävittää vieraslajit Suomen luonnosta. Vieraslajeilla on hurja etumatka, ollaanko jo myöhässä?

Kuva: Vihtori Koskinen / Yle

– Joidenkin vieraslajien, kuten jättipalsamin ja lupiinin kohdalla kaupunki joutuu nostamaan kädet ylös, Lahden apulaiskaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kuittaa.

Vieraslajien suhteen tilanne on melko ongelmallinen monin paikoin. Moottoriteitä reunustavat lupiinijonot kukkivat komeasti ympäri Suomea, ja jättiputket muodostavat paikka paikoin hehtaarien kokoisia metsiköitä.

Oma lukunsa ovat jättipalsami ja muut lainsuojattoman leiman saaneet vieraslajit.

Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Harry Helmisaari tiedostaa ongelman ja sen, että vieraslajien torjuminen nykymenetelmillä on hankalaa. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, jos kunnissa nostetaan kädet pystyyn jo ennen systemaattisen torjunnan aloittamista.

– On vaarallista, jos luovutamme jo ennen kuin systemaattinen torjunta ja tiedotus on todella aloitettu. Joidenkin lajien täydellinen hävittäminen on varmasti mahdotonta, mutta jos ne saataisiin edes kuriin.

Jättiputki puskee omakotitalon hiekkalaatikolle kaupungin puistosta

Palovamman kaltaisia ihovaurioita aiheuttava jättiputki koputtelee verkkoaidan takana orimattilalaisen omakotitalon pihalla. Orimattilalaisperhe teki ilmoituksen kaupungille haittakasvista, kun pieniä jättiputken taimia alkoi kasvaa jo pihan puolella hiekkalaatikon kyljessä.

Jättiputki työntyy pihaan kaupungin puistoalueelta, jossa sitä kasvaa kymmenien neliömetrien alueella. Orimattilan kaupungin ympäristötarkastaja Heli Kanto saa kesäisin parikymmentä ilmoitusta jättiputkista.

– Tänä kesänä saattaa tulla ennätys. Kaupunkilaisilta on tullut paljon ilmoituksia jättiputkista.  

– Kaupunki ei ole tähän mennessä järjestelmällisesti tuhonnut jättiputkia omilta mailtaan. Joitakin vuosia takaperin niitä on jonkin verran ruiskuteltu, Kanto toteaa.

Lahden Riihelän kaupunginosassa on jättiputkia yritetty torjua vuosien ajan. Silti uusia kasvustoja tulee esiin joka kevät. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle

”Torjunta on viivästynyt liikaa”

Valtioneuvosto teki pari vuotta sitten periaatepäätöksen hävittää vieraslajit Suomen luonnosta.

Mitä kauemmin viivytellään, sitä kalliimmaksi torjunta tulee.

Harry Helmisaari

Osa vieraslajeista kuten jättiputki, lupiini ja jättipalsami on ottanut niin ison jalansijan Suomen luonnossa, että täydellinen hävittäminen ei ehkä ole mahdollista.

– Valtioneuvoston hyväksymän vieraslajistrategian tavoite on hävittää vieraslajit ennen kuin ne aiheuttavat haittaa, Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Helmisaari toteaa.

Vieraslajien järjestelmällinen hävittäminen ei ole kuitenkaan vielä alkanut. Helmisaaren mukaan torjunta on viivästynyt liiaksi.

– Toimenpiteitä ehdotettiin jo valtioneuvoston hyväksymässä vieraslajistrategiassa. Nyt vasta on päästy siihen, että vireillä on oma vieraslajilainsäädäntö. Lain voimaantulon jälkeen meillä on toivottavasti nykyistä enemmän mahdollisuuksia puuttua ongelmaan.

Helmisaari toivoo, että laki tulisi voimaan pikaisesti, ja järjestelmällinen torjuntatyö kunnissa saataisiin käynnistettyä.

– Mitä kauemmin viivytellään, sitä kalliimmaksi torjunta tulee.

Kenen vastuulla jättiputket ovat?

Viranomaisilla ei ole mahdollisuutta torjua niitä yksin.

Harry Helmisaari

Vieraslajien torjunnan parissa työskentelevät ministeriöiden asiantuntijat toteavat yhteen ääneen, että kasvien torjunta ja hävittäminen on kaikkien vastuulla.

Torjunta vaatii lisää rahaa ja virkamiehiltä ripeää otetta, mutta vieraslajien tuhoamisesta on tehtävä kansalliset talkoot.

– Viranomaisilla ei ole mahdollisuutta torjua niitä yksin. Kansalaisten tulisi osallistua torjuntatyöhön aktiivisesti. Laajempien kasvustojen torjunta onnistuu vain kun se tehdään laaja-alaisesti yhteistyössä, Helmisaari sanoo.

.
.