Suomalainen lähettää kaksi tekstaria päivässä

Tekstiviestin kuolemaa on povattu – turhaan. Yli 80 prosenttia suomalaisista naputtelee yhä tekstareita, vaikka WhatsAppin kaltaiset pikaviestipalvelut ovatkin kasvattaneet suosiotaan. Tanskalaisiin verrattuna olemme kuitenkin laiskoja tekstiviestittelijöitä.

talous
Tekstariviestittelyä.
Kalevi Rytkölä / Yle

Tekstiviesti pitää pintansa suosituimpana matkapuhelinpalveluna. Yli 80 prosenttia suomalaisista käyttää säännöllisesti tekstiviestipalvelua, kun esimerkiksi uutisia, sähköpostia tai facebookia selaa kännykällä noin puolet suomalaisista. Tiedot ilmenevät Viestintäviraston kuluttajatutkimuksesta.

Suomi on mobiilimaa.

päällikkö Joonas Orkola, Viestintävirasto.

Sen sijaan myytti suomalaisista intohimoisina tekstaajina ei pidä paikkansa. Suomalaisten kännyköistä lähetetään kuukaudessa keskimäärin 50 tekstaria, kun Tanskassa luku on 128. Pohjolan ja Baltian vertailussa Suomi sijoittuu häntäpäähän, vain Virossa tekstaillaan Suomea harvemmin.

Tekstiviestien määrä kääntyi Suomessa lievään laskun pari vuotta sitten. Tärkeimpänä syynä on uusien pikaviestipalveluiden, kuten käytännössä ilmaisen WhatsAppin yleistyminen. Erityisesti nuoret ovat ottaneet WhatsAppin omakseen ja se on jo ohittanut suosiossa tekstarit 18–24-vuotiaiden ryhmässä. Säännöllisesti WhatsAppia tai muuta pikaviestintä käyttää noin 40 prosenttia kännykänomistajista.

Laajakaistayhteys jo lähes jokaisella   

Internetin käyttö siirtyy nopealla vauhdilla pöytäkoneista kännyköihin ja tabletteihin. Suomi on mobiililaajakaistan käytössä selvästi naapurimaitaan edellä.

– Suomi on mobiilimaa. Mobiililaajakaistan käyttö on lähes tuplaantunut vuoden aikana. Taustalla on hinnoittelu. Meillä yleisiä ovat liittymät, joissa on rajoittamaton tiedonsiirto. Naapurimaissa näitä on vähemmän, kertoo päällikkö Joonas Orkola Viestintävirastosta.

Kolikon toinen puoli on se, että huippunopeat kiinteät valokuituyhteydet ovat meillä esimerkiksi Ruotsia harvinaisempia. Ruotsissa vähintään sadan megabitin valokuitulaajakaista löytyy 13 prosentilta, Suomessa luku on 7 %. Tämä ei vaikuta suomalaisia haittaavan: Viestintäviraston selvityksen mukaan yli 80 prosenttia piti laajakaistaliittymänsä nopeutta riittävänä.

Mobiililaajakaistan yleistymisen myötä jonkinlainen nettiyhteys on jo yli 90 prosentilla suomalaisista. Tavoitteessa ei silti vieläkään olla, sillä vähintään yhden megabitin laajakaistayhteys pitäisi löytyä jokaisesta talosta ja torpasta. Katvealueita on yhä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Yle Areena päihittää Netflixin

Myös televisiota katsotaan yhä enemmän internetin välityksellä. Suomalaisten tv-yhtiöiden netti-tv-palveluita, Yle Areenaa, MTV Katsomoa ja Nelosen Ruutua, käyttää noin 60 prosenttia suomalaisista. Kotimainen netti-tv pesee selvästi ulkomaiset, usein maksulliset tilausvideopalvelut: Netflixiä, HBO:ta ja vastaavia katsoo joka neljäs suomalainen. Youtuben klippejä klikkailee puolet kansasta.

– Netti-tv:n suosio on kasvussa. Vielä se ei kuitenkaan näy perinteisen television katselussa, ainakaan merkittävästi, arvioi Joonas Orkola Viestintävirastosta.

Muun muassa Nokian vaikeuksien myötä on syntynyt mielikuva, että Suomi olisi pudonnut kelkasta tietoyhteiskuntakilpailussa. Orkolan mukaan tämä ei pidä paikkansa.

– Suomi on kehityksessä hyvin mukana. Pärjäämme hyvin vertailussa muuhun Pohjolaan ja Baltiaan, joissa tietoyhteiskuntakehitys on ollut vahvaa. Suomi on erityisesti mobiilitiedonsiirrossa selvä ykkönen. Kehitettävää toki on, muun muassa tiedonsiirron nopeuskisassa emme ole niin hyviä.