Ahnaasti leviävä lupiini uhkaa Salpausselän harvinaisia kasveja

Salpausselän ketokukat ovat vaarassa jäädä lupiinin jalkoihin. Jos tilanteeseen ei puututa pian, ongelmalaji syrjäyttää harjun alkuperäiset kasvit ja voi jopa vähentää pölyttäjähyönteisten määrää, varoittavat asiantuntijat.

luonto
Lupiineja metsässä.
Laura Leskinen / Yle

Lupiini on yksi Suomessa haitallisiksi luokitelluista vieraslajeista, jotka valtaavat kaikkialla enemmän kasvualaa.

Lahden kaupungin apulaiskaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo, että Salpausselän herkät ketoalueet ovat vielä toistaiseksi suurelta osin välttyneet lupiinilta. Salpausselällä vieraskasvien leviäminen voi uhata jopa harvinaisia lajeja.

– Jos annetaan kaiken olla nykytilassa, pikkuhiljaa ja vääjäämättömästi lupiini valloittaa alkuperäisiltä harjukasveilta ja metsäkasveilta elintilaa.

Kujalan mukaan esimerkiksi kissankäpälät ja muut matalat, hiekkarinteessä viihtyvät kasvit voivat ensimmäisten joukossa jäädä rehevän ja nopeasti leviävän lupiinin varjoon.

Kaunis lupiini vie elintilan muilta kasveilta

Luonnonsuojeluliiton vieraslajityöryhmän jäsen Markus Seppälä kertoo lupiinin olevan Suomessa ongelmakasvi etenkin karuilla ja vähäravinteisilla mailla.

Jos annetaan kaiken olla nykytilassa, pikkuhiljaa ja vääjäämättömästi lupiini valloittaa alkuperäisilta harjukasveilta ja metsäkasveilta elintilaa.

Kirsi Kujala

– Lupiini valtaa ja muuttaa kasvualustaa muille lajeille ravinteikkaammaksi sitomalla ja siirtämällä ilmasta typpeä juurinystyröidensä avulla maaperään, Seppälä kertoo.

Kun kasvualusta muuttuu ravinteikkaammaksi , alueelta katoaa karuissa oloissa viihtyviä niittykasveja. Siten lupiinin leviäminen voisi muuttaa harjujen niittykasvistoa ja sitä kautta vähentää luonnon monimuotoisuutta.

– Lupiini on kaunis, mutta myös yksipuoleinen, se valtaa koko alueen ja siellä ei sitten muilla ole elintilaa, apulaiskaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala sanoo.

Pölyttäjät vaarassa

Myös pölyttäjät voivat kärsiä lupiinin aluevaltauksesta. Markus Seppälän mukaan lupiini kilpailee karuilla kasvupaikoilla alkuperäiskasvien kanssa elintilan lisäksi pölyttäjähyönteisistä.

– Jotkin näistä, niin ikään harvinaistuvista tai uhanalaisista, hyönteisistä eivät voi käyttää lupiinia ravintokasvinaan, joten nekin taantuvat.

Kujalan mukaan myös lupiinin kukintakausi aiheuttaa ongelmia pölyttäjille. Lupiini kukkii alkukesästä, ja jättää kasvaessaan terhakkaasti myöhemmin kesällä kukkivia matalakasvuisia kasveja varjoonsa. Tästä syystä pölyttäjille ei riitä enää kukkia loppukesästä.

Lupiinista hankala päästä eroon

Markus Seppälän mukaan lupiini levittää tehokkaasti siemeniään, jotka muodostavat usein vuosia kestäviä siemenpankkeja.

Jokainen voi myös miettiä, että antaako lupiinin siementää puutarhassaan.

Kirsi Kujala

– Sieltä uusia yksilöitä nousee vuosi toisensa jälkeen. Lisäksi lajin juuristo on monivuotinen ja kestävä, joten jos lupiinin haluaa hävittää, sitä täytyy kitkeä ja juuria kaivaa ylös vuosien ajan.

Jotta tehokkaasti levittäytyvä lupiini ei valloittaisi koko Salpausselkää, myös tavallisen puutarhurin kannattaa vahtia pihaansa.

Kirsi Kujala kehottaa kaikkia välttämään lupiinin ostamista.

– Jokainen voi myös miettiä, että antaako lupiinin siementää puutarhassaan. Yksi keino on kukinnan lopulla poistaa kukinnot, etteivät siemenet pääse leviämään.

Markus Seppälän mukaan hyvä nyrkkisääntö haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi on esimerkiksi se, ettei hävitä kasvijätettäluontoon, kuten metsänreunaan tai puronvarteen.

Käsittele puutarhajäte pihallasi esimerkiksi hakettamalla ja sen jälkeen kompostoimalla hake.

Markus Seppälä

– Ne ovat merkittävämpiä leviämisväyliä. Tällaiset kaatopaikat ovat luvattomia missä tahansa kunnassa. Käsittele puutarhajäte pihallasi esimerkiksi hakettamalla ja sen jälkeen kompostoimalla hake, Seppälä neuvoo.

Torju talkoilla, älä myrkyllä

Lisäksi luonnossa havaituista haitallisista lajeista voi ilmoittaa vieraslajiportaaliin, jolloin torjuntaa osataan kohdistaa oikein. Omalta asuinalueelta tai vaikka paikallisista luonnonsuojeluyhdistyksistä voi kerätä talkootyövoimaa mukaan nujertamaan vieraskasvien esiintymiä.

Mitä tulee kasvimyrkkyjen kuten glyfosaatin käyttöön, niitä Seppälä ei suosittele.

– Niiden vaikutus ei kohdistu ainoastaan haitalliseen lajiin. Lisäksi ne ovat myrkyllisiä vesieliöille. Itse en myöskään käyttäisi sellaisia myrkkyjä esimerkiksi omalla pihallani, varsinkin, jos talouden juoma- ja käyttövesi tulevat samalla tontilla olevasta kaivosta.