Lintu liehitteli Yrjöä – tuppasi mukaan souturetkille, saunaan ja autoon

Ihmetys on iso, kun yleensä arka siivekäs lentää liki ja tulee mukaan jopa saunanlämmityspuuhiin. Moinen käytös on harvinaista, muttei metsoilla tyystin tavatonta.

Kotimaa
Koppelo istuu airolla.
Kuuntele, miten Yrjö Vaskelainen kuvailee viikon ajan hänen kintereillään kiehnännyttä koppeloa.

Metsonaaras (siirryt toiseen palveluun)eli koppelo hinkui Rautalammilla Kalajanjärven rannalla jyväskyläläisen miehen seuralaiseksi ihan tosissaan. Lintu laskeutui kalareissulla olleen Yrjö Vaskelaisen veneeseen ensimmäisen kerran toukokuun loppupuolella.

Koppelo hyppäsi avoimesta ovesta autoon apukuskin paikalle.

Yrjö Vaskelainen

- Olin verkkoa nostamassa ja yhtäkkiä alkoi kuulua kova kohina ja koppelo laskeutui perätuhdolle. Selvittelin verkkoja ja linnun perssulat olivat sitten jo polven kohdassa kiinni eli se tulla tupsutteli lähemmäs. Se oli noin viikon ajan päivittäin kanssani, kuvailee Vaskelainen.

Tuttavallinen lintu halusi osallistua myös saunanlämmitykseen ja se piti hätistellä lämmön tieltä pois. Vesilläkään koppelo ei tyytynyt kököttämään veneen reunalla, vaan hyppäsi Vaskelaisen viereen airon päälle, eikä ollut soutelusta moksiskaan.

- Se kävi välillä syömässä ja tuli aina takaisin ja pyöri seurana.

Kevättä kenties rinnassa

Linnun erikoisen käytöksen Vaskelainen arvelee johtuneen tavalla tai toisella kosiopuuhista.

- Kyllä se oli varmaan kosiohuumaa. Ja sekin oli uskomaton tilanne, kun olin puhelimessa autossa, niin eikös koppelo hyppännyt avoimesta ovesta apukuskin paikalle ja siinä se katseli, että mihinkäs sitä ollaan lähdössä.

Koppelo veneen reunalla
Yrjö Vaskelainen

Ei ennenkuulumatonta

Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskuksesta Kainuusta kertoo, että jutut hämmästyttävän pelottomista metsoista ovat tuttuja. Kyse on kuitenkin poikkeuksellisesta käytöksestä.

- Puhutaan niin sanotuista hulluista metsoista, jotka on kyllä yleensä koirasmetsoja. Näitä tapauksia tulee ilmi silloin tällöin eri puolella Suomea, sanoo Keränen.

Keräsen mukaan metsäkanalinnuista juuri metsoilla tiedetään esiintyvän "kesyyntymistä". Syyksi on arveltu muun muassa lintujen hormonitoiminnan häiriöitä ja lajin elinympäristöissä tapahtuneita voimakkaita muutoksia. Venäjän Karjalan puolella ei Keräsen tietojen mukaan ole hulluja metsoja tavattu.

- Kyllä se tietynlaista kesyyntymistä on, mutta mikä sen aiheuttaa, niin sitä ei varmaan tarkkaan tiedetä.

Urokset saattavat käydä kimppuun

Riistapäällikkö toteaa, että oudosti käyttäytyviä lintuja ei kannata yrittää auttaa esimerkiksi ruokkimalla. Yleensä niistä ei ole ihmiselle vaaraa.

- Koirasmetsoilla voi tosin olla soidinvire niin voimakas, että ne saattavat jopa hyökätä ihmisen päälle ja jos se siivellä iskee, niin kipeää tekee. Koiraat voivat soidinareenalla pitää ihmisiä ikään kuin kilpailijoinaan.

Metsojen tuttavallisuus on tavallisesti tilapäistä ja käyttäytyminen muuttuu ajan myötä aremmaksi. Poikkeuksiakin on.

Koirasmetsot saattavat jopa hyökätä ihmisen päälle.

riistapäällikkö Jukka Keränen

- Meillä esimerkiksi Ämmänsaaressa on ollut metso, joka on ollut ympäri vuoden kesy. Tämä niin sanottu hullu metso on käynyt talvellakin talojen katoilla ja niin edelleen.

Metso on arkuutensa vuoksi vaikea saalistettava ja liika uteliaisuus ihmistä kohtaan voi koitua yksilön kohtaloksi.

- Jos on kesyjä metsoja, niin ne tulee usein ammutuiksi. Joillakin kylillä on tosin ollut kesy metso ikään kuin maskottina ja metsästäjien kesken on sovittu, ettei sitä ammuta, muistelee Keränen.

Metso on Suomessa vielä suhteelllisen runsaslukuinen ja metsästettävä laji.

- Eteläisemmässä Suomessa, missä maisemat ja metsät on pirstoutuneet, niin siellä metsoa ei paljon ole, mutta kyllä se kuitenkin vielä ihan hyvin metsissämme voi, kertoo Keränen.

Yrjö Vaskelaista haastetteli Päivi Kupla