1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Syyttäjä kummeksuu Tapanilan raiskausjutun perusteluja – "Ensimmäinen kerta minun virkaurallani"

Käräjäoikeus vapautti eilen kaksi Tapanilan joukkoraiskauksesta epäiltyä ja tuomitsi kolme muuta enimmillään vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Syyttäjä aikoo valittaa tuomiosta.

Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Syyttäjä kummeksuu Helsingin käräjäoikeuden eilistä päätöstä Tapanilan raiskausjutussa.

Käräjäoikeus vapautti tiistaina kaksi Tapanilan raiskauksesta epäiltyä ja tuomitsi kolme muuta enimmillään vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Syyttäjä vaati heille kovempia tuomioita, mutta käräjäoikeus lievensi rangaistuksia muun muassa tapauksen saaman poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi.

– Jos on tämäntyyppinen teko, niin nehän ovat aina semmoisia, jotka aiheuttavat julkisuutta, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski sanoo Ylelle.

– Mutta kyllä minun täytyy sanoa, että aika kauan olen tätä työtä tehnyt ja tämä on ensimmäinen kerta minun virkaurallani, kun tämä julkisuus otetaan huomioon rangaistusta mitattaessa ja nimenomaan alentavana seikkana.

Käräjäoikeus vapautti kaksi joukkoraiskauksesta epäiltyä kokonaan syytteistä. Sen mukaan kumpikaan heistä ei ollut osallistunut tekoon millään lailla.

Oikeus katsoi myös, ettei raiskaus ollut törkeä eikä sitä ollut tehty erittäin nöyryyttävällä tavalla. Yksi nuorista oli pitänyt uhria kiinni ja toiset kaksi raiskanneet tämän käsin.

Syyttäjä valittaa tuomiosta

Velitski sanoo, että hän aikoo valittaa tuomiosta. Hänestä kyseessä on törkeä raiskaus.

– Minun mielestäni se on törkeä. Törkeän raiskauksen tunnusmerkistössä on, että [teon] on tehnyt useampi ihminen tai se on esimerkiksi nöyryyttävällä tavalla tehty. – – Katson, että tässä tapauksessa on kysymys se, että se on nöyryyttävällä tavalla tehty. Minusta tässä on aineksia siihen, että ollaan törkeässä raiskauksessa.

– Tässä on monta semmoista asiaa, että voidaan ajatella, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tästä tekomuodosta sen verran, että ei siinä uhrilla ole ollut minkäännäköistä mahdollisuutta puolustautua. Hän ei ole voinut tehdä mitään muuta kuin tyytyä siihen, mitä hänelle tehdään, Velitski jatkaa.

Velitskin mielestä rajanveto perusmuotoisen raiskauksen ja törkeän raiskauksen väliltä on näin ollen perusteltua ylemmässä tuomioistuimessa.

Helsingin käräjäoikeus käsitteli tapausta suljetuin ovin. Tätä perusteltiin asianomistajan arkaluontoisilla yksityiselämään liittyvillä seikoilla ja sillä, että kyseessä oli alaikäisiä henkilöitä. Syytetyt olivat iältään 15–18-vuotiaita.