1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Sää uhkaa mehiläisten häitä

Kylmä kevät ja alkukesä koettelevat mehiläisiä. Pesissä on muun muassa pulaa ruuasta, koska mehiläiset eivät jaksaa lentää hakemaan siitepöyä.

Kotimaan uutiset
Mehiläinen sormenpäässä.

Mehiläisten häälento on jo käsite. Kuningatar ja kuhnurit lähtevät pesästä lennolle, jonka tarkoitus on hedelmöittää kuningatar. Hedelmöittäminen on kuhnureiden ainoa tehtävä, ja kuningatar kerää yhdeltä lennolta tarpeeksi siittiöitä koko munimisuransa tarpeisiin.

Kuningatar lentää parin - kolmen kilometrin päähän tavatakseen siellä odottelevat sulhasmiehet.

Ari Seppälä

– Lämpötilan pitäisi olla vähintään 18 astetta, ja sään aurinkoinen ja tyyni. Kuningatar lentää parin - kolmen kilometrin päähän tavatakseen siellä odottelevat sulhasmiehet. Parittelu tapahtuu ilmassa, ja kuningatar parittelee noin kymmenen kuhnurin kanssa, kertoo Ari Seppälä Komppa-Seppälän tilalta.

Parittelun jälkeen kuningatar palaa pesälle, ja on valmis tuottamaan jopa satoja tuhansia uusia mehiläisiä. Kuhnurit taas ovat tehtävänsä tehneet ja kuolevat.

– Kymmenkunta mehiläistä riittää synnyttämään kokonaisen parven, Seppälä toteaa.

Sää uhkaa peruttaa häät

Komppa-Seppälän tila myöskasvattaa mehiläiskuningattaria (siirryt toiseen palveluun). Kasvatuksen ongelmana ovat nyt mehiläistenhäille sopimattomat säätt

Mehiläisiä.
Simo Pitkänen / Yle

– Meillä on kuningattaria kasvamassa, ja parituspesiä on täytetty, mutta sääennuste ei oikein hääkelejä lupaile. Säällehän ei mitään voi, pitää vain elää tämän asian kanssa, sanoo Marja Komppa Komppa-Seppälän tilalta.

Kuningattaret kaipaisivatkin leppeämpää säätä häitään varten.

– Kuningattarilla on tietty aika, jolloin niiden pitäisi päästä häälennolle. Aika on noin kolme viikkoa syntymästä, ja jos se menee ohi, kuningattaret eivät lähde häälennolle lainkaan. Ne kuitenkin munivat, mutta tuottavat pelkästään hedelmöittymättömiä munia, joista syntyy kuhnureita, Seppälä kertoo.

Kuhnurit taas eivät tee yhdyskunnan eteen mitään, ne eivät edes osaa syödä itse.

Kun kuningatar muniin kuhnureita, pesä on tuhoon tuomittu.

Ari Seppälä

– Kuhnureiden muniminen on viimeinen hätävara siirtää perimää eteenpäin. Toivo on siinä, että ne kuhnurit voisivat sitten paritella jonkin kuningattaren kanssa. Mutta kun kuningatar muniin kuhnureita, pesä on tuhoon tuomittu, Seppälä sanoo.

Kuningattaret kasvatetaan erikseen

Sekä kuningattaret että työmehiläiset syntyvät samanlaisesta toukasta. Erona on ainoastaan ravinto.

Mehiläistarhan emokennokuppeja.
Simo Pitkänen / Yle

– Me siirrämme toukkia emokennokuppeihin. Se saa mehiläiset syöttämään toukkia niin, että niistä tuleekin tavallisten työmehiläisten sijaan uusia kuningattaria, Seppälä kertoo.

Työmehiläiset tulkitsevat juuri kennon muodosta miten kennossa olevaa toukkaa pitää ruokkia.

– Me tavallaan neuvomme yhteistyökumppaneitamme työmehiläisiä, että mihin suuntaan työmaalla pitäisi mennä, Seppälä hymyilee.

Kaksi kuningatarta ei mahdu samaan pesään

Mehiläiset elävät yhdyskunnissa, mutta yhdyskuntaan mahtuu vain yksi kuningatar.

Jos samassa pesässä on kaksi emoa, ne tappelevat kunnes toinen on kuollut.

Ari Seppälä

– Emot ovat aika tiukkoja toisiaan kohtaan. Jos samassa pesässä on kaksi emoa, ne tappelevat kunnes toinen on kuollut, Seppälä kertoo.

Komppa-Seppälän tilalla onkin tavallisten mehiläispesien lisäksi myös pienempiä parituspesiä.

– Me kasvatamme kuningattaria, ja jokaiselle kuningattarelle tarvitaan oma hovi, joka sitä hoitaa, Seppälä toteaa.

Kuningattaren elämäntehtävä on suoraviivainen. Ensin se syö ja vahvistuu omassa hovissaan. Sitten se opettelee lentämään, ja käy häälennolla kuhnureitten kanssa.

– Siitä alkaa muninta, ja silloin emo on valmis ja käyttökelpoinen, Seppälä toteaa.

Mehiläinen on mainettaan leppoisampi

Mehiläisillä on maine yhtenä niistä kipeästi pistävistä mustakeltaisista hyönteisistä. Mehiläistarhurin mukaan mehiläinen on vallan leppoisa tarhattava.

– Eivät ne ole aggressiivisia kuin silloin jos niitä tosissaan härnätään. Mehiläisiä ei kannatakaan esimerkiksi huitoa, sillä eivät ne mehiläiset päälle käy, sanoo Komppa.

Pistoja tarhuri kuitenkin saa.

– Sehän on väistämätöntä. Siksi tarhureilla on suojavarusteet. Mutta jos piston saa, niin niihin tottuu. Hetken aikaa kipottaa, mutta se menee siitä ohi. Olemme käyttäneet pistoja myös lääkkeenä, Ari on hoitanut tenniskyynärpäätään mehiläisenpistoilla, Komppa kertoo.

Komppa-Seppälän tilalla haastatteli Esko Pulliainen.

Lue seuraavaksi