Kolumbia muuttaa kiisteltyä siemenlakiaan – mm. termi "laittomat siemenet" jätettiin pois

Kolumbian maatalousvirasto lieventää siementen käyttöön liittyviä rajoituksia maanviljelijöiden ja kansalaisjärjestöjen rauhoittamiseksi. Nämä eivät ole vieläkään tyytyväisiä ehdotukseen.

Ulkomaat
Mielenosoittajia kaduilla
Tuhannet tukivat mielenosoituksilla lakkoilevia maanviljelijöitä vuonna 2013.EPA/Mauricio Duenas Castaneda

Eteläamerikkalaisessa Kolumbiassa on nähty suurimmat mielenosoitukset siementen käytön rajoituksia vastaan koko Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2013 maanviljelijät lakkoilivat, osoittivat mieltään ja tukkivat teitä viikkojen ajan.

Keskeinen syy viljelijöiden turhautumiselle oli ”siemenlaki” eli päätöslauselma 970, jolla taataan tekijänoikeudet kasvinjalostajille. Samalla se rajoittaa maanviljelijöiden oikeutta säästää ja käyttää uudelleen siemenviljaa.

Ilmapiiri Kolumbian hallituksen ja viljelijöiden välillä kiristyi äärimmilleen. Rauhattomuuksien lopettamiseksi hallitus päätti, että siemenlakia ei sovelleta niin kauan, kunnes on saatu aikaan sopu maata jakavaan tekijänoikeuskysymykseen.

Uudet säännöt alkavat hahmottua

Kolumbian maatalousvirasto ICA lupasi uudistaa päätöslauselman 970 yhdessä viljelijöiden kanssa.

– Vuosina 2013 ja 2014 pidimme kaksi julkista kuulemista, joiden aikana viljelijöillä oli mahdollisuus sanoa kantansa uuteen päätöslauselmaehdotukseen, kirjoittaa maatalousviraston viestintäosasto sähköpostimuotoisessa vastauksessa Yleisradion kysymyksiin.

Yhteensä näihin kuulemisiin saatiin yli 600 vastausta.

Virasto toistaa sähköpostivastauksessaan aiemmat väitteensä, että päätöslauselma 970 ei koske maatiaislajikkeita. Viraston mukaan uusi säännöstö selventää tätä entisestään.

Lisäksi helpotetaan velvollisuutta ilmoittaa viljelmistä. Myös termi ”laittomat siemenet” jätettiin uudesta versiosta pois.

Maatiaislajikkeiden kohtelu keskeistä

Virasto yrittää siis erottaa aiempaa selvemmin vanhat paikalliset lajikkeet niistä lajikkeista, jotka on aikaansaatu geenitekniikalla tai muilla kasvinjalostustekniikoilla. Näiden patentti- ja tekijänoikeuksia suojellaan edelleen tiukoin säännöksin.

Mielenosoittajia ammutaan vesitykeillä
Poliisi käytti kyynelkaasua ja vesitykkejä mielenosoitusten hajottamiseksi elokuussa 2013.EPA/Mauricio Duenas Castaneda

Pienviljelijöitä on tähän asti suututtanut kaikkein eniten juuri se, että heidän mielestään maatalousvirasto sovelsi tiukkoja tekijänoikeuspykäliä maatiaislajikkeisiin. Virasto takavarikoi ja tuhosi tonneittain laittomana pitämiään siemeniä, kerrotaan. Yhden tapauksen dokumentoi elokuvaohjaaja Victoria Solano elokuvassaan Resolución 970 (siirryt toiseen palveluun).

Maatalousvirasto tosin syytti Solanoa (siirryt toiseen palveluun) todellisuuden vääristämisestä. Elokuvaan kuvattu riisin tuhoaminen oli viraston mukaan seurausta siitä, että riisiä säilytettiin sellaisissa säkeissä, joissa oli pidetty sertifioituja siemeniä ja lannoitteita. Takavarikko tehtiin viraston mukaan siksi, että siemenet olivat ihmisravinnoksi kelpaamattomia, ei tekijänoikeusrikkomusten vuoksi.

Eri tahojen kertomukset siementen takavarikoista ja tuhoamisista ovatkin räikeässä ristiriidassa keskenään.

Kansalaisjärjestöt tyytymättömiä

Siemenlaki jakaa Kolumbian yhteiskuntaa edelleen, eikä uusikaan päätöslauselma saa kansalaisjärjestöjen hyväksyntää. Kansainvälisen ruokaturvaa ajavan järjestön FIAN:in Kolumbian koordinaattori Laura Gutierrez sanoo sähköpostihaastattelussa, että uudistus on pieni askel eteenpäin.

– Se ei kuitenkaan ratkaise perusongelmaa, joka on siemenkaupan monopolisoiminen suuryrityksille patentti- ja tekijänoikeuksien kautta.

Hänen mukaansa viljelijöitä ei kuunneltu asianmukaisesti uudenkaan päätöslauselman laatimisessa.

– Julkinen kuuleminen tehtiin internetissä, vaikka suurin osa maamme pienviljelijöistä ei pääse nettiin, eikä heillä ole osaamista sen käyttämiseen.

Kansalaisjärjestöt uumoilevatkin, että maanviljelijöiden liikehdintä saattaa alkaa uudelleen.