Puolet eurooppalaisista – ja suomalaisista – muuttaa lomasuunnitelmiaan taloustilanteen takia

Ensin hyvä uutinen: liki puolet eurooppalaisista lähtee tänä vuonna lomamatkalle. Keväällä tehdyn eurobarometrin mukaan 45 prosenttia eurooppalaisista lomailee haluamallaan tavalla, mikä on prosenttiyksikön suurempi luku kuin vuonna 2014. Huono uutinen on, että talouden heikko tila kurittaa toista puoliskoa: 48 prosenttia eurooppalaisista ilmoittaa taloustilanteen vaikuttavan lomasuunnitelmiin.

Ulkomaat
Kartta
Timo Kallio / Yle

Suomalaiset sijoittuvat eurobarometrissä (siirryt toiseen palveluun) keskikastiin. 52 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei taloudellinen tilanne vaikuta tämän vuoden lomasuunnitelmiin. Luku on kuitenkin laskenut roimasti, viime vuonna vastaavan arvion antoi 64 prosenttia suomalaisista.

45 prosenttia kertoo taloustilanteen vaikuttavan, esimerkiksi siten, että matkaa joudutaan lyhentämään, kohde valitsemaan halvemmasta maasta tai matkustusajankohta siirtämään sesongin ulkopuolelle. Kuusi prosenttia sanoo joutuvansa perumaan lomailun kokonaan.

Kunkin maan talouden tila suoraan lomailussa. Eniten taloustilanne vaikuttaa kreikkalaisten lomailuun, yhdeksän kymmenestä kreikkalaisesta kertoo muuttavansa loma-aikeitaan. Vähiten talous vaikuttaa saksalaisiin (17 prosenttia muuttaa suunnitelmiaan), tanskalaisiin (24 prosenttia) ja ruotsalaisiin (24 prosenttia).

Osa eurooppalaisista ei lomamatkaile lainkaan, koti- tai ulkomailla. Tällaisia löytyy eniten Unkarista (11 prosenttia), Italiasta (8 prosenttia), Romaniasta (8 prosenttia) ja Virosta (8 prosenttia). Suomalaisista kaksi prosenttia ei käy lomamatkoilla.

Tilastokeskus seuraa toteutuneita lomia, ja niiden määrä kasvaa

Tilastokeskuksen tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan puolestaan suomalaisten toteutuneista matkoista. Tutkimus perustuu myös haastatteluihin, otos vain on Eurobarometria isompi. Tutkimuksessa selvitetään toteutuneita matkoja, eikä se kerro siitä, ovatko lomailijat joutuneet tinkimään haaveistaan lomiensa suhteen. Tuoreimpien tilastojen mukaan tammi-huhtikuussa maksullisen majoituksen sisältävä kotimaanmatkailu on lisääntynyt 18 prosenttia ja ulkomaille kaksi prosenttia.

Todennäköisesti talouden vaikeudet vaikuttavat esimerkiksi lomien kohdemaiden valintaan tai loman kestoon, vaikka lomaa ei kokonaan perutakaan. Alkuvuonna matkustettiin viime vuotta selvästi vähemmän esim. Yhdysvaltoihin, Thaimaahan ja Kanarialle. Sen sijaan esimerkiksi Italiaan ja Iso-Britanniaan suunnataan aiempaa hanakammin, samoin Viroon ja Ruotsiin.

Kotimaanmatkailu edelleen suosituinta

Vuoden tärkein loma sujuu Eurobarometrin mukaan 43 prosentilla EU-kansalaisista kotimaassa (suomalaisista samoin 43 prosentilla), 29 prosentilla EU:n alueella (suomalaisista samoin), ja 17 prosenttia suuntaa unionin alueen ulkopuolelle (suomalaisista 13 prosenttia).

Kun kartoitetaan kaikki vuoden aikana tehtävät lomat, 51 prosenttia eurooppalaisista aikoo tänäkin vuonna tehdä ainakin yhden lomamatkan kotimaassaan. Suomalaisista kotimaassa lomailee ainakin kerran 53 prosenttia. Eniten kotimaanmatkailua harrastavat kroaatit, 77 prosenttia.

Silti myös ulkomailla käydään. EU-alueella matkailee unionin kansalaisista tänä vuonna keskimäärin 43 prosenttia, suomalaisista 46 prosenttia. EU:n ulkopuolelle matkustaa unionista keskimäärin 24 prosenttia, suomalaisista 19 prosenttia.

Benidorm Espanja
Euroopan suosituin lomamaa Espanja vetää yhä.J.O. Navarro/EFE/EPA

Suosituin eurooppalaisten matkakohde oli viime vuonna edelleen Espanja (15 prosenttia ulkomaankohteista), toiseksi suosituin Italia (11 prosenttia) ja kolmanneksi suosituin Ranska (10 prosenttia). Suomalaisten suosituimmat kohteet olivat Viro ja Ruotsi, kolmantena Espanja.

Suomalaiset harrastavat pikapyrähdyksiä ja omatoimimatkoja

Kun eurooppalaisilta kysytään tarkemmin, millaisia lomia he harrastavat, suomalaiset nousevat ykkösiksi alle kolmen yön pikalomien harrastajina. 71 prosenttia suomalaisista teki tällaisia lomia viime vuonna, mutta esimerkiksi vähintään kahden viikon lomia vain 18 prosenttia.

Toista ääripäätä edustaa Luxemburg, jonka asukkaista 42 prosenttia teki viime vuonna vähintään kahden viikon lomamatkan. Tosin piskuisen suurherttuakunnan asukkaat lomailevat muutenkin runsaasti: pikalomalla kävi 49 prosenttia ja 4-13 vuorokauden lomalla 65 prosenttia luxemburgilaisista.

Suomalaiset suosivat vähiten EU-kansalaisista täyden palvelun all inclusive-pakettimatkoja. Keskimäärin 30 prosenttia eurooppalaisista kävi viime vuonna vähintään kerran sellaisella matkalla, mutta suomalaisista vain 17 prosenttia.

Muunlaisella pakettimatkalla suomalaisista kävi viime vuonna 31 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli 36 prosenttia. Omatoimisesti varatulla matkalla kävi 55 prosenttia suomalaisista, mutta keskimäärin 41 prosenttia eurooppalaisista.

Sukulaiset houkuttavat suomalaisia, ranta ei niinkään

Ehkä hiukan yllättäen suomalaisille ei aurinko ja rantaelämä ole päähoukutin lomalle.

Adrianmeren rannikolla sijaitsevasta Sloveniasta matkustettiin viime vuonna lomalle ennen kaikkea auringon ja rantaelämän houkuttamana. 73 prosenttia slovenialaisista mainitsi auringon ja rannat pääsyyksi matkailuun.

Sen sijaan suomalaisista vain 31 prosenttia sanoi sen päämotiivikseen viime vuonna tekemälleen lomalle. Luku on Maltan jälkeen pienin EU-maista.

Tärkeämpää suomalaisille oli sukulaisten tai ystävien tapaaminen. 41 prosenttia mainitsee sen pääsyyksi.

Miksi joku ei matkaile?

Eurobarometrissa kysyttiin syitä sille, miksi joku ei matkaillut viime vuonna lainkaan. EU:ssa keskimäärin 42 prosenttia lomailun väliin jättäneistä ilmoitti perusteluksi taloudelliset syyt. Suomessakin rahapula oli syistä yleisin, 29 prosentilla se oli estänyt lomamatkan.

Porton lentokenttä Portugalissa
Kaikkia ei matkustaminen innosta, esimerkiksi portugalilaisista 7% sanoo, ettei matkustele.Jose Coelho/EPA

EU-tasolla toiseksi yleisin syy oli terveys (15 prosenttia) ja kolmanneksi yleisimpiä vapaa-ajan puute sekä yleinen haluttomuus matkustella (molemmat 13 prosenttia).

Suomalaisille toiseksi yleisin syy oli yleinen haluttomuus matkustaa, 27 prosenttia perusteli kotiin jäämistään puuttuvalla motivaatiolla. 16 prosenttia kotiin jääneistä mainitsi terveydelliset syyt, samoin vapaa-ajan puutteen. Perheen sitovuus oli ollut syynä seitsemällä prosentilla.