1. yle.fi
  2. Uutiset

Vesi virtasi Marsissa kun pystyihminen opetteli käyttämään tulta

Tuoreen tutkimuksen mukaan suuret vesimassat ovat virranneet useaan otteeseen Marsin pinnalla viimeisen miljoonan vuoden aikana.

tiede
Visualisointi miltä Mars olisi näyttänyt jääkautena.
Visualisointi miltä Mars on mahdollisesti näyttänyt sen jääkautena.NASA/JPL/Brown University

Nestemäistä vettä Marsista etsivä ihmiskunta saattaa olla muutaman satatuhatta vuotta myöhässä mönkijöineen. Kansainvälisen tutkijaryhmän Nature Communication -tiedejulkaisussa julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suuret vesimassat virtasivat Marsin pinnalla vain 500 000 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, jolloin Homo Erectus opetteli tulenkäyttöä Maan pinnalla.

Astronomisesti katsottuna melko äskettäin virranneet vesimassat olivat myös huomattavasti suurempia, jopa kymmenenkertaisia aikaisempiin mallinnuksiin verrattuna. Havainnot tukevat viime aikoina voimistunutta näkemystä siitä, ettei Mars ole ainoastaan tuulien hallitsema äärimmäisen kuiva planeetta.

Utrechtin yliopiston fyysisen maantieteen tutkijan Tjalling de Haasin johtama ryhmä selvitti veden virtauksia Marsin pinnalla tarkastelemalla Nasan Mars-luotaimen ottamia kuvia miljoona vuotta vanhasta Istok-kraatterista. De Haasin ryhmä oli ensimmäinen, joka keskittyi jo kymmenen vuotta olemassa olleissa kuvissa täysin Istok-kraatteriin.

Vertaillessaan Marsista otettuja kuvia Maasta löytyviin kuiviin alueisiin (esimerkiksi Atamacan aavikkoon Chilen pohjoisosassa) ryhmä havaitsi, että Istok-kraatterin rotkot ja sedimenttikerrostumat muistuttavat merkittävästi Maasta löytyviä paikkoja. Tämän pohjalta ryhmä mallinsi, kuinka paljon vettä sedimenttikerroksien muodostumiseen on vaadittu. Loppupäätelmä oli, että vesimassojen on täytynyt olla merkittävästi aiemmin arvioitua suurempia.

Marsin huojuva akselikallistuma syynä vesimassoihin

De Haasin tutkijaryhmä arvioi, että viimeisen miljoonan vuoden aikana Marsissa on ollut viisi ajanjaksoa, jolloin sulanut lumi on aiheuttanut planeetalla suuria mutavyöryjä. Viimeisin näistä jaksoista ajoittuu noin 500 000 vuoden päähän. Tähän lukuun ryhmä päätyi tutkimalla meteoriittien jättämiä kraattereita Istokin pinnalla.

Syyn lumen sulamiseen arvioidaan löytyvän Marsin voimakkaasti vaihtelevasta akselikallistumasta. Kun planeetan pyörimisakselin kaltevuus vaihtuu, sen ilmaston muuttuu. Esimerkiksi Maan pyörimisakselin kaltevuuden vaihtelun uskotaan vaikuttaneen jääkausien syntyyn. Marsissa vaihtelu on vielä voimakkaampaa, muun muassa siitä syystä, ettei sillä ole Kuuta tasapainottamassa vaihtelua.

Tällä hetkellä Marsin vesimassat ovat jäässä. Kun Marsin pyörimisakselin kaltevuus kasvaa, vesi todennäköisesti vapautuu kaasuna planeetan ohueen kaasukehään, jossa se tiivistyy pilviksi, jotka myöhemmin satavat lumena planeetan pinnalle.

Siitä, miksi juuri Marsin eteläisellä puoliskolla sijaitsevaan Istok-kraatteriin on aikojen saatossa kerääntynyt paljon lunta ja vettä, ei vielä ole varmuutta. Joka tapauksessa tieto Marsissa virranneista vesimassoista auttaa tutkijoita paremmin suunnittelemaan keinoja Marsin asuttamiseen. Se myös auttaa ymmärtämään, miten pyörimisakselin muutokset vaikuttavat planeettojen ilmastoihin.

Lue seuraavaksi