yle.fi-etusivu

Laumanvartijakoira karkottaa sudet kotieläinten kimpusta – taistelutilanteita tapahtuu vain harvoin

Kymmenen viime vuoden aikana ovat laumanvartijakoirat löytäneet paikkansa yhä useammalla suomalaisella maatilalla. Keski- ja Etelä-Euroopassa tuhatvuotisen perinteen omaavat laumanvartijakoirarodut suojaavat nyt meilläkin kotieläimiä suurpetojen hyökkäyksiltä. Porotalouden petovahinkoihin ei kuitenkaan ole näköpiirissä helpotusta.

luonto
Laumanvartijakoira työssä lammastilalla Savitaipaleella
Maremmano-abruzzese työssä lammastilalla Savitaipaleella.Petra Frondelius

Suurpedot jakavat suomalaisten mielipiteitä. Siellä, missä susia tai karhuja ei montaa ole, niitä ei paljoa pelätäkään. Pedot eivät saa juuri ymmärrystä varsinaisilla petoalueilla, joilla eivät aina sähköistetyt susiaidatkaan riitä kotieläinten suojaksi.

Laumanvartijakoirien avulla rinnakkaiselo sujuu petoalueillakin turvaisammin. Käytännössä parhain tulos syntyy monen suojakeinon yhteisvaikutuksesta.

Tutkimus muutaman vuoden takaa kertoo, että jo tuolloin laumanvartijoita työskenteli Suomessa noin 50 maatilalla. Petovahinkoja ei tapahtunut enää tiloilla, joissa laumanvartijat työskentelivät.

Laumanvartijaroduissa on valinnanvaraa

Laumanvartijarotuja on parikymmentä. Maremmano-abruzzesien lisäksi vartijoina työskentelevät maassamme esimerkiksi kaukasiankoirat, keskiaasiankoirat, tiibetinmastiffit, slovakiancuvacit, pyreneittenkoirat, komondorit ja owcharek podhalanskit. Rodut eroavat jonkin verran toisistaan.

– Suomessa on totuttu lähinnä metsästys- ja palveluskoiriin, mutta laumanvartijarotuja ei meillä vielä tunneta kovin hyvin, kertoo tuusulalainen maremmano-abruzzese-kasvattaja ja koirahoitola-yrittäjä Anne Juppi Kennel Juppsguardista.

Maremmano-abruzzese sopii Anne Jupin mukaan erityisen hyvin eläinvahdiksi. Riistavietti eli koirille tavanomainen luontainen metsästysvaisto on vaimentunut, kun maremmoja on käytetty laumanvartijan tehtävissä sukupolvesta toiseen.

Koiran hankkimista suunnittelevan on kuitenkin syytä pitää mielessä, että sen vartiointikäytökseen kuuluu haukkuminen. Se on vaistonvaraista ja syvällä geeneissä. Haukku vähenee itsekseen, kunhan koira saa itse rauhassa omaan tahtiinsa rekisteröidä, mitkä ovat lähiympäristön normaaleja ääniä.

– Maremma ei huvikseen hauku. Me ihmiset vain emme havaitse sitä samaa kuin koira paremmilla aisteillaan. Riippuu tuulen suunnasta miten kaukaa se kuulee ja haistaa, Juppi kertoo.

Maremmano-abruzzese onkin haistanut karhun jopa kahden kilometrin päästä.

– Ihmiset eivät tienneet mistä oli kyse, mutta koira oli levoton ja haukkui eri tavalla kuin muulloin. Myöhemmin huomattiin karhun jäljet.

Taistelun tarve on harvinaista

Laumanvartijakoiran teho perustuu pelottamiseen ja sitä kautta ennaltaehkäisyyn. Suurikokoiset koirat karkottavat pedot jo pelkällä olemassaolollaan. Susi yrittää tulla laumanvartijan reviirille vain jos sillä ei ole vaihtoehtoa.

Vartioiva koira hämää, varoittaa ja uhkailee vastapuolta. Laumanvartija saattaa esittää jopa leikkiinkutsu- tai kosiskelueleitä pedolle hämätäkseen uhkaajaa. Ristiriitaisten viestien takia pedon luontainen saalistusrutiini häiriintyy.

– Suojelu perustuu loitolla pitämiseen. Varsinaista taistelua ei tapahdu juuri koskaan, korostaa Anne Juppi.

– Koira partioi ja haukkuu reviirillään, ja pedot lähtevät etsimään muualta helpompaa ruokaa, Juppi sanoo.

Koira leimaantuu laumaansa

Anne Juppi kertoo, että pentueessa on aina monenlaisia yksilöitä, eivätkä kaikki sovellu työkoiriksi.

– Pitää olla kriittinen. Hyviksi eläinvahdeiksi kasvavat eivät välttämättä ole niitä kaikkein sosiaalisimpia, vaan usein ne ovat niitä, jotka viihtyvät yksinään ja mielellään vetäytyvät omaan rauhaansa.

Laumanvartijakoira lepotauolla lammastilalla Savitaipaleella.
Laumanvartijakoira näyttää nukkuvan, mutta on todellisuudessa tarpeen tullen heti valmis toimimaan.Petra Frondelius

Pennun yksilöllistä luonnetta tärkeämpää on se, miten tulevaa eläinvartijaa kasvatetaan. Laumanvartijakoiran työskentely perustuu siihen, että se leimautuu jo pentuna eläimiin, joita sen halutaan vartioivan. Ihmisiin koira kiintyy nopeasti, mutta sitä pitää eläinvahtia kasvattaessa välttää.

– Koira kiintyy nopeasti varsinkin lapsiin. Nämä koirat ovat mitä parhaimpia lapsenvahteja, lastenvaunujen luokse ei pääse vieras ihminen eikä petoeläin. Mutta sitten koira ei kiinnykään ensisijaisesti niihin lampaisiin, vaan perheen omista lapsista tulee sen lauma.

Työkoiraksi tarkoitettu pentu elää siksi vain eläinten parissa, lampolassa tai navetassa, ja siellä aluksi omassa turvallisessa aitauksessaan. Eläinten pitää ehtiä tottua toisiinsa, eikä pentu saa tallautua eläinten jalkoihin. Puolivuotisena koiran voi jo ottaa mukaan laitumelle.

– Italiassa lampaiden mukana kulkee usein paimen – ei toki aina – mutta silloin koira voi kiintyä ihmiseenkin. Suomessa eläimet laiduntavat yksinään aitauksissa. Jos koiran on tarkoitus pysyä eläinten turvana ilman läsnä olevaa ihmistä, silloin koira ei saa leimaantua ihmiseen, tarkentaa Anne Juppi.

Eläimiin sosiaalistettu koira voi toimia myös menestyksekkäästi piha-alueen vahtina, jos sillä on vapaus liikkua koko tilan alueella.

Kahden vuoden iässä onnistuu jo itsenäinen vartiointi. Tätä aiemminkin, mikäli pennulla on ollut aikuisia koiria opettajinaan. Muut koirat opettavat pennun vartijaksi, eikä ihmisen silloin tarvitse asiaan juuri puuttua.

Susiviha vähenisi, jos vahingot pysyvät kurissa?

Suomen riistakeskuksen mukaan Suomen kaikkien neljän maasuurpedon kannat ovat kasvaneet. Susia on nyt Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 220–245, karhuja noin 1 500, ilveksiä noin 2 800 ja ahmoja noin 240. Susikanta vahvistui edellisvuodesta kolmanneksella.

Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on ilmoittanut uskovansa laumavartijakoirien hyödyllisyyteen. Susiviha voisi lientyä, jos koirat suojaisivat kotieläimiä, ja sudet saalistaisivat ruoakseen vain metsäriistaa. Keski- ja Etelä-Euroopassa koiravartijoiden käytölle on pitkät perinteet, ja vahinkojen pysyessä vähäisempinä suurpetojakin suvaitaan paremmin.

Käytännössä 2–3 koiraa suojelee noin 50–100 lampaan katraan.

– Jos susi tulee aitauksen sisälle, koira ei pärjää yksin, siksi pitää olla ainakin kaksi. Ne toimivat yhteistyössä. Kun koiria on monta, ne jakaantuvat suojaksi lauman eteen ja taakse ja muut sivuille, kuvailee Juppi koirien työskentelyä.

Laumanvartijoita työssä – anna työrauha!

Suomen laajojen jokamiehenoikeuksien puolesta eläinlaitumillakin saa yleensä kulkea. Eläimet tosin voivat olla levottomia häiriöiden vuoksi pitkään. Toisinaan kyse on marjastajista, ja joskus jopa ihmisistä, jotka ovat liikkeellä pahoissa tarkoituksissa.

– Kun pysyt tietyllä etäisyydellä, koira on välinpitämätön, rauhoittaa Anne Juppi.

Koirat vartioivat, etteivät vieraat koske eläimiin, mutta saattavat vierailijoista kimpaantuneet karjaeläimet ja pässitkin käyttää voimaa tunkeilijoiden poistamiseen. Vieras kulkija ei voi syyttää eläintä, jos vaikka pässi pökkäisee, kertoo ympäristöministeriö nettisivuillaan.

– Jos on laiduntavia eläimiä, niin miksi ihmeessä sinne pitää mennä? Usein on sähköaidatkin. Kuka haluaa marjastaa juuri laitumella, ihmettelee Juppi.

– Kyltit pitää tietysti aina olla, että siellä on vartioiva koira, muistuttaa Juppi.

Koiran voi saada suojelemaan lintujakin

Useimmiten laumanvartijakoirat vartioivat lampaiden ja karjan turvallisuutta, mutta koiria pidetään Suomessa nykyään myös suojaamassa vaikkapa hanhi- ja kanatarhoja. Osa koirista on työssä hevostiloilla tai pihapiirin yleisvahteina.

Tavallisimmin tavoite on suojata kotieläimiä susilta ja karhuilta, mutta samalla pysyvät loitolla myös ilvekset, ahmat tai ketut. Sivuvaikutuksena peurojen ja hirvien reitit alkavat muuttua, jolloin vähenevät niiden aiheuttamat vahingot laitumille ja viljelyksille.

Suuri osa rekisteröidyistä petovahingoista koskee petojen raatelemia piha- ja metsästyskoiria. Ainakin 36 koiran tiedetään vahingoittuneen tai menehtyneen susien hampaissa vuoden 2014 aikana. Pienikokoiset pihakoirat voivat saada tarvittaessa laumanvartijasta suojelijan.

Porojen suojelu ei onnistu

Kaikki petovahingot eivät kuitenkaan koirien avulla ratkea. Suomessa suurpedot aiheuttavat mittavimmat vahingot porotaloudelle.

– Porovahinkojen ehkäisy menestyksekkäästi laumanvartijakoirien avulla on mahdottomuus, pahoittelee Anne Juppi.

– Lampaat laiduntavat tiiviinä ryhmänä, oli niillä aitaus tai ei. Poro taas kulkee villinä ja vapaana, ja liikkuu hyvin nopeasti paikasta toiseen. Koira ei voi vartioida, jos lauma on levällään. Toki sellainen saattaisi onnistua, että koira vartioi joitakin kesyjä poroja aidatulla alueella, pohtii Anne Juppi.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Egypti

Egyptin media: Ainakin 200 kuollut hyökkäyksessä moskeijaan

Black Friday

Kulutushysteria oli liikaa – osa kauppiaista nousi kapinaan mustaa perjantaita vastaan: "Älä kuluta, osta laatua"

Tuomiot

Morfiinihoitajalle ehdollista lääkevarkaudesta – käytti itse sairaan lapsen kipulääkkeitä ja laittoi tilalle vettä

Välikysymyskeskustelu

Vihervasemmistolta välikysymys eriarvoistumisesta – muu oppositio tunnustaa ongelman, mutta ei ratkaisumalleja