Tiedemies analysoi sahdin ainutlaatuisen maun – "siitä saattaa tulla seuraava hipsterijuoma"

Ensimmäisessä tieteellisessä tutkimuksessa selvisi, että suomalainen perinnejuoma on ominaisuuksiltaan täysin poikkeava muihin oluisiin verrattuna. Sahdin petollisuus tuli tutuksi myös tutkijalle.

ilmiöt
Sahtivierre siivilöityy mäskistä.
Hanna Lumme

Sahdin uniikki maku on nyt tieteellisestikin analysoitu. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n olutasiantuntijat ovat verranneet sahdin makua muihin oluttyyppeihin.

Analysoinnin tulos (siirryt toiseen palveluun) kertoo sen, minkä monet suomalaiset sahdinystävät ovat tienneet jo vuosisatoja. Sahti on ainutlaatuinen juoma, jota ei voi verrata mihinkään muuhun.

– Sahdin sokeripitoisuus on korkea. Sahti on hedelmäistä. En ole koskaan maistanut mitään vastaavaa, VTT:n erikoistutkija Brian Gibson kertoo.

Sahdin sanotaan olevan hyvin erilaista eripuolilla Suomea. Tutkimukseen otetutuista kahdestatoista sahtinäytteestä ei kuitenkaan suuria alueellisia eroavaisuuksia löytynyt.

– Sahdeissa keskenään ei ollut isoja eroja. Kaikki sahdit olivat makeita, eikä niissä ollut paljoakaan katkeraa makua, Gibson kertoo.

Sahdin petollisuus tuli tutuksi

VTT:n olutasiantuntijat tutustuivat sahteihin sahdinvalmistuksen suomenmestaruuskilpailuissa kesällä 2014.

Tutkimushanketta vetäneelle Brian Gibsonillekin suomalainen sahti tuli hyvin tutuksi.

– Tykkään sahdista. Sitä on helppo juoda. Se on niin makeaa, että sitä sen vahvuutta ei huomaa. Se on siitä syystä myös melko petollista, Gibson naureskelee.

”Sahti, oluthistorian puuttuva linkki”

Oluttutkija Gibsonia kiinnostaa suomalaisessa sahdissa erityisesti sen pitkä historia. Hän vertaa sitä muinaisiin tuhansien vuosien takaisiin egyptiläisiin oluisiin.

Se on niin makeaa, että sitä sen vahvuutta ei huomaa.

Brian Gibson

Sahdissa on Gibsonin mielestä hienointa se, ettei juoma ole muuttunut vuosisatojen saatossa.

– Se on muinaista olutta, ehkä jopa puuttuva linkki. Sahdin ymmärtäminen antaa lisätietoa siitä, miten olut on kehittynyt viimeisen tuhannen vuoden aikana.

Sahdin pitkän ja katkeamattoman historian syyt löytyvät oluttutkijan mukaan suomalaisesta maalaiskulttuurista.

– Suomi säilyi maalaisena pitkään. Kansa on asunut maalla ja tottunut elämään omavaraisesti. Taito panna omaa olutta on siksi säilynyt niin hyvin näihin päiviin asti, Gibson tuumii.

Sahdista saattaa tulla julkkis

Monet perinnetaidot uhkaavat hävitä aikojen saatossa. Sahdinvalmistusta uhkaa muun muassa tekopaikkojen puute, koska perinteiset sahdinvalmistuspaikat kuten karjakeittiöt ovat vähentyneet.

Siitä saattaa hyvinkin tulla seuraava hipsterijuoma.

Brian Gibson

Oluttutkija Gibson ei ole kuitenkaan huolissaan suomalaisen sahdin puolesta. Hän vertaa sahtia maailmanmaineeseen nousseisiin belgialaisoluisiin.

– Muun muassa belgialaisten vanhojen oluttyyppien pelättiin häviävän kymmenen vuotta sitten. Kävikin päinvastoin. Nyt ne ovat todella trendikkäitä.

Olutteollisuus elää Gibsonin mukaan mielenkiintoista vaihetta tällä hetkellä.

Maailmalla on selvästi nähtävissä perinteisten ja historiallisten oluiden esiinmarssi.

– Ihmisiä kiinnostavat oluissakin tarinat niiden taustalla. Muun muassa Yhdysvalloissa on huomattavissa, että paikalliset ja perinteiset ovat todella trendikkäitä.

Helmeileekö hipsteriviiksissä kohta sahti?

Naureskellen esitettyyn kysymykseen, voiko sahdista tulla trendikäs juoma, jota tarjoillaan hienoimmissa ravintoloissa, oluttutkija vastaa ilmekään värähtämättä.

– Ehdottomasti voi. Se on niin erikoinen ja siihen liittyy paljon tarinoita. Siitä saattaa hyvinkin tulla seuraava hipsterijuoma.

– Korkean sokeripitoisuutensa vuoksi se ei vain säily hyvin, mikä on ainoa hidaste sen kuljettamisessa trendiravintoloihin.