Haluatko lapsestasi kielineron? Musiikkiharrastus auttaa

Tutkijan mukaan instrumentin soittaminen lapsuusiässä voi helpottaa kielten opettelua ja lukemaan oppimista. Musiikkiharrastuksen on todettu muokkaavan lapsen aivoja.

kulttuuri
Kitaran virityskoneisto.
YLE

Lapsuusaikaisen musiikin soiton harrastamisen on osoitettu parantavan tarkkaavaisuutta ja kuulotiedon käsittelytaitoja. Tämä tarkoittaa sitä, että musiikkiharrastus saattaa auttaa lasta lukemaan oppimisessa ja vieraan kielen opettelussa.

– Musiikki muokkaa aivoja. Jo melko lyhytkestoinen harjoittelu saattaa saada aikaan aivoissa rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, sanoo tutkijatohtori Vesa Putkinen Jyväskylän yliopistosta.

Musiikkiharrastuksen myötä paremmaksi kehittyneestä kuulotiedon käsittelytaidoista voi olla hyötyä erityisesti vieraiden kielen oppimisessa. Esimerkiksi korvan kyky erotella äänteitä paranee musiikkiharrastuksen myötä.

– On havaittu, että mandariinikiinan äänteiden prosessointi kuulojärjestelmään on tehostunut musiikkia harrastavilla ihmisillä, kertoo Putkinen.

– Jos tulevaisuudessa kiina nousee englannin ohelle tärkeäksi kieleksi, niin musiikin harrastajat ovat etulyöntiasemassa, hän naurahtaa.

Erot näkyivät 11-vuotiailla

Vesa Putkinen mittasi väitöskirjatyössään musiikin harrastamisen vaikutuksia eri ikäisten lasten aivoille. Tutkimuksissa mm. mitattiin äänien synnyttämiä reaktioita aivovasteissa seitsemänvuotiaina musiikkiharrastuksen aloittaneilta lapsilta kahden vuoden välein.

– Harrastamisen alkuvaiheessa emme löytäneet eroja musiikkia harrastavien lapsien ja muuta harrastavien lapsien välillä, sanoo Putkinen.

Noin 11 vuoden iässä musiikkia harrastavien aivovasteiden ärsykkeet äänille olivat jo selkeästi voimakkaampia kuin muita asioita harrastavien lapsien. Aivovasteilla tarkoitetaan aivojen reaktiota ulkoiseen ärsykkeeseen.

– Näyttäisi siltä, että musiikin harrastamisesta saattaa olla hieman etua muillakin elämän aloilla, mutta mitään superaivoja sillä ei valitettavasti voi kehittää, lisää Vesa Putkinen.

Klassinen vai metalli?

Lapsen kykyjen kehittymisen kannalta ei näyttäisi olevan merkitystä, että onko hän keskittynyt esimerkiksi basson vai viulun soittoon. Tutkimuksessa muun muassa paljon kotonaan musiikillisia leikkejä leikkivien lasten aivovasteet viittasivat kehittyneeseen äänien erotteluun ja tehostuneeseen tarkkaavaisuuteen.

– Intensiivinen harjoittelu on avaintekijä. Suurin osa tutkimuksista on tehty klassisen puolen ihmisillä. Se on systemaattista, formaalia ja aloitetaan aikaisin. Se on se tyyli, millä tehdään, mikä ratkaisee, sanoo Vesa Putkinen.

Pelkkä harjoittelu ei välttämättä riitä erinomaisen taidon kehittymiselle oli kyse kielistä, musiikista tai sitten vaikkapa liikunnasta.

– Harjoittelu on välttämätön, joskaan ei riittävä ehto huipputason osaamiselle. Vähemmän lahjakkaalta sitä vaaditaan vielä enemmän, kertoo professori Markku Niemivirta Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta.