Valistusajattelijan puolestapuhujalle Chydenius-palkinto

Valtakunnallinen Chydenius-palkinto myönnetään tänä vuonna professori Gustav Björkstrandille. Kokkolan kaupungin ideoima palkinto on tunnustus pitkäaikaisesta ja monipuolisesta työstä kirkkoherra Anders Chydeniuksen elämäntyön ja aatteiden esille nostamisessa. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Kotimaa
Peter Kankkonen, Gustav Björkstrand, Maren Jonasson ja Pertti Hyttinen.
Kalle Niskala / Yle

Professori, emeritus -piispa Gustav Björklund on Anders Chydenius -säätiön puheenjohtajana käynnistänyt ja ollut muutenkin mukana Chydeniuksen koottujen teoksien julkaisemisessa. Ensi vuonna teossarjasta ilmestyy viimeinen osa.

Björkstrand on ollut myös tuottamassa Chydeniuksen aatemaailmaa esittelevän englanninkielisen teoksen The Wealth of Nations.

Chydeniuksen henkeen sopii myös, että teologian tohtori ja professori Björkstrand on mukana projektissa, jossa Suomen ja Ruotsin eduskunnat julkaisevat painovapautta ja pohjoismaista julkisuusperiaatetta esiintuovan juhlakirjan. Kirja julkaistaan ensi vuonna.

Ymmärrän sen niin, että palkinto on eräs tapa huomioida Chydeniuksen merkittävä ura ja aatteet.

professori Gustav Björkstrand

Tunnustus itse aatteelle

Chydenius-palkinnon saaja näkee tunnustuksen yhteiseksi koko asialle ja kaikille niille ihmisille, jotka ovat yhdessä hänen kanssaan edistäneet Chydeniuksen aatemaailmaa.

– Tämä kunnia ei kohdistu pelkästään minuun. Ymmärrän sen niin, että palkinto on eräs tapa huomioida Chydeniuksen merkittävä ura ja aatteet. Aatteet ovat ajankohtaisia esimerkiksi ensi vuonna, kun on kulunut 250 vuotta siitä, kun Chydenius ajoi Ruotsin valtiopäivillä läpi painovapausasetuksen, toteaa Björkstrand.

Kotipappila kuntoon

1700-luvulla eläneestä valistusajattelijasta jäävät elämään ideat ja aatteet. Professori Gustav Björkstrand toivoo, että kirkkoherrasta jäisi elämään myös jotain hyvin konkreettista. Kokkolassa vaikuttanut Chydenius asui ja kunnosti Kokkolan Kirkonmäellä sijaitsevaa vanhaa pappilaa. Björkstrand on jo usean vuoden ajan herätellyt eri tahoja siihen, että vanha rakennus olisi syytä kunnostaa.

– Pappilan omistavalla seurakuntayhtymällä ei ole kunnostukseen varaa. Nyt olisi kuitenkin viimeinen hetki varmistaa, että rakennus säilyy, perustelee Björkstrand.

Pappila on rakennettu 1735-36. Anders Chydenius kunnosti sen hieman myöhemmin. Björkstrand visioi, että pappilasta saisi hienon kulttuurikeskuksen, jossa voisi pitää seminaareja, luentoja ja musiikkitapahtumia.

– Pohjapiirustutuksissa rakennuksen keskellä on suuri sali, jonne mahtuisi 200-300 ihmistä. Siellä voisi pitää erilaisia tilaisuuksia. Pappilaan voisi kerätä muutakin Chydeniusta koskevaa aineistoa.

Kunnostukseen etsitään rahoitusta muun muassa EU:n leader-projektin kautta.