1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Huhuu! Lapinpöllö on kunnioitusta herättävä kuusimetsän kuningas – video

Lapinpöllö on kunnioitusta herättävä lintu. Varsinkin kun se leväyttävää auki puolitoistametrisen siipivälinsä ja suorittaa ylilennon. Vuosikymmenien tuttavuudenkin jälkeen lapinpöllö on petolintuharrastajalle kiintoisa otus.

Matti Suopajärvi pitää sylissään lapinpöllön poikasta rengastaakseen sen.

Metsässä muistikirjaa tutkiva mies on Matti Suopajärvi. Hän on ollut petolintumiehiä kohta 30 vuoden ajan.

– Harrastan etupäässä pöllöjä, haukkoja, kotkia ja kalasääksiä. Ne ovat monella tapaa mielenkiintoisia otuksia. Vaimoni sanoin "mie kuulema rengastan kaikkia lentäviä lintuja".

Kuva: Paula Hiljanen / Yle

Lapinpöllön pesissä on tänä kesänä Suopajärven havaintojen mukaan ollut 2–5 poikasta. Määrä on hyvä ja se on riippuvainen tarjolla olevasta ravinnosta.

Kuluvana vuotena peltomyyriä on ollut paikoin runsaasti. Se on ravinnosta kiinni, millaisissa metsissä lapinpöllö viihtyy.

Mikäli maastossa kohtaa naksuttavasti ääntelevän lapinpöllöemon, niin on syytä pakittaa takaisin.

Matti Suopajärvi

– Myyriä on löydyttävä syötäväksi muutaman kilometrin säteellä. Lapinpöllö tarvitsee jonkun pesäalustan, kuten vanhan petolinnun pesän tai katkenneen latvapökkelön.

Hyökkäys yllätti ensikertalaisen

Harmaata puupökkelöä muistuttavan pöllöeläimen liikehdintää kartoittanut Suopajärvi on varovainen rengastuspuuhissaan. Petolinnut voivat joskus yllättää. 

– Muistan ensimmäisen kerran, kun nousin lapinpöllön pesälle joskus vuonna -88. Kirjallisuus sanoo, että lapinpöllö ei hyökkää munapesälle kiipeävän rengastajan kimppuun. Sepä ei pitänytkään paikkansa, vaan koiras ja naaras hyökkäsivät molemmat.

Tämän jälkeen Suopajärvi on kiivennyt noin sadalle pesälle. Vastaavia hyökkäyksiä ei sen jälkeen ole tullut, mutta muutamia iskuja Suopajärvi on silti saanut. Nahkatakkikaan ei pysäytä pöllön teräviä kynsiä.

– Mikäli maastossa kohtaa naksuttavasti ääntelevän lapinpöllöemon, niin on syytä pakittaa takaisin, mies neuvoo.

Kirjallisuus sanoo, että lapinpöllö ei hyökkää munapesälle kiipeävän rengastajan kimppuun. Sepä ei pitänytkään paikkansa, vaan koiras ja naaras hyökkäsivät molemmat.

Matti Suopajärvi

Rengastus toimii tietolähteenä

Kuva: Paula Hiljanen / Yle

Lintujen rengastaminen antaa monipuolista tutkimustietoa niiden elämästä. Esimerkiksi suurin osa lintujen muuttokäyttäytymisen seurannasta perustuu rengastuksesta saatuihin tietoihin.

Lapinpöllö on laji, jota Suopajärven mukaan rengastetaan vähän. Lintutietoa saadaan vuosikymmenien saatossa.

– Rengastin erään lapinpöllön pesältä vuonna 1996. Maakotka oli lopulta napannut sen Kemijärvellä ja se oli hiukkasen yli 16 vuotta vanha, Suopajärvi sanoo.

Yhtä vanhoista lapinpöllöistä on useampia rengaslöytöjä, mutta pisimmillään lapinpöllö voi elää parikymppiseksi.

Rengastuksista on opittu myös se, että osa lapinpöllöistä vaikuttaisi olevan hyvinkin paikkauskollisia. Osa saattaa vaihtaa pesäpaikkaansa hyvinkin radikaalisti, jopa satoja kilometrejä.