1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla

Näkökulma: Miksi ei vaan anneta Kreikan mennä?

Oletko kyllästynyt Kreikan uudistustarpeiden veivaamiseen? Miksi Kreikasta pitää ylipäätään välittää? Kysymys on isoista periaatteista, politiikan uskottavuudesta, talouden vakaudesta, geopolitiikasta ja ihmisten kärsimyksistä, kirjoittaa Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Dan Ekholm.

Yle maailmalla
Dan Ekholm
Dan EkholmYle

Olen kuullut näitä samoja vaatimuksia kohta neljä vuotta. Kreikan täytyy uudistua, ei voi syödä enemmän kuin tienaa, Kreikan täytyy sitä ja tätä, eikä mitään tapahdu. Maa päättää velkojien vaatimista uudistuksista viiveellä, viime tingassa ja hyvin vastahakoisesti, itse toimeenpano laahaa päätösten jälkeen pahasti perässä. Kaikkien kärsivällisyyttä on koeteltu

Suurin lainottaja Saksa alkaa myös olla kyllästynyt Kreikan vitkasteluun. Maan viimeinen oljenkorsi on kuitenkin liittokansleri Angela Merkelin hyvä tahto.

Merkeliä, jota lukuisissa mielenosoituksissa ja lehdissä Kreikassa on haukuttu natsiksi. Moni muu olisi jo antanut Kreikan upota. Enemmistö saksalaisistakin, 51 prosenttia, vastustaa Kreikan pysymistä eurossa.

Miksi Merkel vielä yrittää? Hän on hitaasti, kymmenen vuoden aikana kypsynyt Euroopan tärkeämmäksi johtajaksi, joten hänellä on erityistä vastuuta. Sen lisäksi Merkel on investoinut huomattavan paljon poliittista pääomaa Kreikan pelastamiseen. Jos tämä pelastusoperaatio kariutuisi, olisi se melkoinen poliittinen tappio juuri hänelle.

Moni muu poliittinen johtaja Euroopassa on saanut väistyä samalla tavalla kuin Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen tai Alexander Stubb Suomessa. Merkel on jäänyt ja on yksi niistä harvoista enää vallassa olevista, jotka olivat aikoinaan mukana päättämässä Kreikan pelastusoperaatiosta.

Valuuttaunionista voi erota, mutta kannattaako se?

Saattaa myös olla, että Saksan julmalla historialla on osuutta tähän. Kreikka vaati hanakasti kevättalven aikana natsien ottaman pakkolainan takaisinmaksua ja sotakorvauksien maksamista Kreikalle. Saksa ei suostu avaamaan tätä Pandoran lipasta, mutta korvikkeena maa voisi ainakin pitää Kreikkaa pystyssä.

Ehkä se on ollut Kreikan epädiplomaattisen historiasta muistuttamisen perimmäinen syy.

Yhteisvaluutasta putoaminen ei ole mitenkään ennennäkemätöntä. Vuonna 1908 Kreikka erotettiin latinalaisen Euroopan yhteisestä rahaunionista LMU:sta.

Syy oli muun muassa kreikkalaisten kolikoiden kultaosuuden vähentäminen. Kreikkalaiset kolikot eivät olleet samanarvoisia verrattuna esimerkiksi Ranskan kolikoiden arvoon.

Sen sijaan eurooppalainen yhtenäisyys, johon meillä suomalaisillä ei ole yhtä vahvaa sidettä kuin muilla, on arvo sinänsä. Eurooppalaista yhteistyötä on pidetty parhaimpana keinona välttyä sodasta vanhalla mantereella.

Eurokriisin alkuaikoina Kreikasta pidettiin kiinni, koska pelättiin kriisin tarttuvan muihin maihin. Se oli todellinen uhka, koska esimerkiksi Italian, Espanjan, Portugalin lainapapereiden korko nousi uhkaavasti.

Nyt sanotaan tartuntavaaran olevan kaikkien palomuurien rakentamisen ja kriisirahastojen perustamisen seurauksena huomattavasti pienempi.

Eivät muiden maiden obligaatioiden korot ole nousseet ja esimerkiksi entinen kriisimaa Irlanti porskuttaa hyvin, paremmin kuin mikään muu euromaa.

Kukaan ei kuitenkaan voi olla varma, mitä tapahtuu rahoitusmarkkinoilla, jos Kreikka menisi konkurssiin. Alkaako spekulointi sillä, mikä maa on toiseksi heikoin lenkki? Eurojäsenyyden kun piti olla peruuttamaton.

Kreikka halutaan pitää länsimaana

Kreikka on kristityn Euroopan viimeinen etuvartio. Jos Kyprosta ei lasketa, Kreikasta itään alkaa muslimimaailma. Tämä on yksi syy, miksi Kreikka otettiin Euroopan Yhteisöjen jäseneksi vuonna 1981.

Uskaltaako EU päästää Kreikan Venäjän ja Putinin etupiiriin? Mitä heijastusvaikutuksia sillä olisi sotilasliitto Naton toimintaan, jos yksi sen jäsenistä suuntautuisi itään eikä länteen?

Ehkä tärkein syy, miksi Kreikan ei vaan anneta upota, on kreikkalaisten kärsimys. Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on sanonut Grexitin tarkoittavan paluuta kivikaudelle. Lähtö eurosta tarkoittaisi devalvointia.

Ennen vanhaan devalvointi ei ehkä ollut niin paha asia, vaan lähinnä vientiteollisuuden piristysruiske. Maailmassa, jossa olemme riippuvaisia toisistamme, se on ihan eri asia. On otettava huomioon globalisaatio ja EU:n sisämarkkinat.

Kreikka on maatalousmaa, mutta tuo silti maahan enemmän elintarvikkeita kuin se itse vie ulkomaille. Ruoan hintojen kaksinkertaistaminen olisi monelle kreikkalaiselle paha isku, lääkkeistä puhumattakaan.

Kreikka voisi tietenkin käynnistää oman elintarviketuotantonsa, mutta ennen kuin ensimmäiset sadot olisi korjattu ja elintarviketeollisuuteen investoitu, moni olisi ehtinyt nähdä nälkää. Sen takia Kreikkaa yritetään pitää eurossa niin pitkään kuin on mahdollista.

Jos tahtoa on, löytyy myös tie, Saksan liittokansleri on jatkuvasti toistanut. Toistaiseksi löytyy tahtoa, mutta löytyykö huomenna, jos ei Kreikan pääministeri suostu nielemään vaalilupauksiaan?

Toisessa vaakakupissa painaa tietenkin maksumoraalin kato. Entiset kriisimaat eivät halua (enää) hyväksyä Kreikan erityiskohtelua, siinä olisikin vasta Pandoran lipas.

Lue seuraavaksi