Säästöjä etsivät maatilat turvautuvat yhä useammin urakoitsijoihin

Vuosi vuodelta suuremmiksi kasvavat maatilat ulkoistavat yhä enemmän töitään urakoitsijoille. Lietteen levitykseen keskittynyt yrittäjä Heikki Kujala kertoo, että heikko taloustilanne näkyy urakoitsijalle sekä hyvässä että pahassa.

Kotimaa
Kuvassa lietekone pellolla
Heikki Kujala

Maatilojen koko on viime vuosina kasvanut, minkä takia tilojen töitä teetetään yhä enemmän ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Monilla tiloilla on päätetty keskittyä ydintoimintaan.

– Pääoma laitetaan parhaiten tuottavaan tuotantokoneistoon. Investoidaan siis seiniin ja navetan koneistukseen, ja tukipalvelut ulkoistetaan, kertoo ProAgria Keskusten liiiton palvelupäällikkö Hannu Heikkilä.

Heikkilän mukaan esimerkiksi lypsykarjatiloilla ulkoistetaan erityisesti nurmirehujen korjuu ja lietteen käsittely. Kasvintuotannossa vastaavia ovat kasvinsuojelu, suorakylvö, puinti ja kuivaus.

Tilat eivät sido pääomaa sellaiseen koneeseen tai kalustoon, jonka käyttöaste jää alhaiseksi.

Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten liiiton

– Kun yksikkökoot ovat kasvaneet, pääoman käyttö pitää priorisoida ja tase pitää saada tuottamaan. Tilat eivät sido pääomaa sellaiseen koneeseen tai kalustoon, jonka käyttöaste jää alhaiseksi.

Heikkilä toteaa, että asia on osin myös työvoimakysymys: urakoitsijalta saa sekä koneen että työntekijän.

Urakoitsijalle riittää töitä, rahoitusta huonommin

Osa maatiloista tarjoaa itse urakointipalveluja toisille tiloille. Töitä riittää hyvin myös pelkästään urakointiin keskittyville yrityksille.

– Tilakoot kasvavat edelleen. Tilojen tarpeet kehittyvät siihen suuntaan, että urakoitsijoiden palveluja tarvitaan enenevässä määrin, sanoo lietteen käsittelyyn keskittyneen Nivalan Koneasema Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kujala.

Vaikka kysyntää riittää, uusiin koneisiin on vaikea saada rahoitusta heikon taloustilanteen takia.

– Tämä on urakointipuolen suurin huolenaihe. Rahoittajat ovat entistä tiukempia ja tarkempia ehtojen ja rahoitettavien toimialojen valinnassa, Kujala sanoo.

Rahoituksen saamiseen vaikuttaa Kujalan mukaan myös se, että toimiala on uusi.

– Me olemme puhtaasti palvelun tuottajia eikä meillä ole esimerkiksi omaa viljelyä. Tämä on kohtuullisen uusi ala, minkä vuoksi rahoituksen ehdot ovat kovempia kuin perinteisemmillä aloilla, kuten esimerkiksi metsä- ja kuorma-autopuolella.

Maatilan säästöpaineet tuovat töitä

Tiukka taloustilanne näkyy urakoitsijoiden työssä sekä hyvässä että pahassa. Ensinnäkin töiden määrä kasvaa, kun maatilat hakevat säästöjä.

– Kun tilat hakevat kustannustehokkuutta, ulkopuolisten palveluiden käyttö kasvaa. Ulkopuoliset kykenevät usein tekemään saman työn pienemmillä kustannuksilla, Kujala kertoo.

Käytännössä tilat säästävät siis siinä, kun ne maksavat vain työstä eivätkä investoi esimerkiksi usein hyvinkin kalliisiin koneisiin.

Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli.

– Tilojen tiukka talous aiheuttaa kustannuspaineita, joiden taustalla on muun muassa suomalaisten elintarvikkeiden vientikielto Venäjälle, Kujala sanoo.

– Kustannuspaineiden pitkittymisessä on aina se riski, että esimerkiksi maksuvalmiuteen tulee lisähaasteita, hän jatkaa.