Korkein oikeus kieltäytyi käsittelemästä Lapin maaoikeuksia

Korkein oikeus ei antanut valituslupaa kahdelle maaoikeusjutulle, joissa vaadittiin maanomistajille takaisin ikimuistoisia nautintaoikeuksia. Maaoikeus oli hylännyt valittajien vaatimukset saada palautetuksi mm. 1800-luvulla hyväksyttyjä oikeuksia.

Kotimaa
Valtion metsästä kertova kyltti.
Kalle Niskala / Yle

Korkein oikeus teki toukokuun lopussa kaksi päätöstä, että se ei anna valituslupaa maaoikeuden jutuista, jotka koskivat vanhoja nautintaoikeuksia Lapissa. Maaoikeuden (Lapin käräjäoikeuden) päätökset tehtiin vuonna 2014.

Valituksista yksi koski maanomistukseen liittyviä oikeuksia Inarin Koppelon kylässä ja toinen Utsjoen Vetsikon kylässä.

Kummassakin tapauksessa vaadittiin oikeutta tunnustamaan maanomistajien erityisoikeuksia mm. kalastuspaikkoihin, metsästykseen ja puunottoon oman kiinteistön ulkopuolella.

Koppelossa vaadittiin oikeuksia valtionmailta

Koppelon kylässä kaikkiaan 51 valittajaa vaati maaoikeutta kumoamaan toimitusmiesten tekemät kiinteistön määritykset vuodelta 2006. He halusivat selvittää, onko heillä laajempia erityisoikeuksia ns. valtionmailla 1800-luvulla oikeudessa tehtyjen päätösten sekä ikimuistoisen nautintaoikeuden perusteella.

Koppelon kylän tapauksessa maaoikeus piti valittajien vaatimuksia liian yleisluontoisina ja yksilöimättöminä ja hylkäsi valituksen. Se jätti osan valituksista kokonaan tutkimatta, koska ne tulivat oikeuteen myöhässä.

Koppelon kylän tapauksessa 10 valittajaa halusi viedä asian korkeimpaan oikeuteen, mutta KKO ei antanut asiassa valituslupaa.

Tenolla oli kysymys lohesta

Vuonna 2002 tehtiin kiinteistönmääritystoimitus Utsjoen Vetsikon kylään Tenojoen varressa. Toimitusmiehet vahvistivat vanhojen patopaikkojen omistusoikeudet mutta hylkäsivät kaikki muut kalastukseen liittyvät ikimuistoiset oikeudet.

Vetsikossa 19 valittajaa vaati maaoikeudelta, että osakastiloille myönnetään patopaikkojen lisäksi myös verkko-, nuotta-, kulkutus-, tuulastus, patonuottaus- ja viehekalastusoikeudet Vetsikon lohkokunnan vesialueella.

Maaoikeuden mukaan osa kalastusoikeuksista tulee selvittää kiinteistötoimituksessa, joten se palautti asian osin maanmittauslaitokseen uudelleen käsiteltäväksi. Osan vaatimuksista maaoikeus hylkäsi tai jätti käsittelemättä.

KKO ei antanut valituslupaa tällekään jutulle.

Metsähallitus julistautui voittajaksi

Metsähallitus on tiedottanut korkeimman oikeuden Koppelo-päätöksestä siten, että KKO olisi "ratkaissut Lappia koskevat, kymmeniä vuosia jatkuneet valtion maihin kohdistuvia erityisiä etuuksia koskevat erimielisyydet".

Maaoikeuden tuomio perustui kuitenkin käytännössä valitusten teknisiin puutteisiin, kuten siihen, että valitukset tulivat perille liian myöhään tai olivat luonteeltaan puutteellisia. Metsähallituksen kiinteistölakimies Erik Mrenakin tuo esille Metsähallituksen tiedotteessa, että kyseisessä jutussa valittajien vaatimukset olivat oikeuden mukaan liian yleisluontoisia ja yksilöimättömiä.

Siten kiistaan tuskin saatiin vielä lopullista vastausta.